Energiamurroksessa on huomioitava vesivoiman ympäristövaikutukset

Energiapäätöksiä ei saa jättää intressiryhmien armoille, vaan niiden on perustuttava rationaaliseen pitkän aikavälin harkintaan.

20.3. 2:00

Euroopan irtautuminen Venäjän kaasusta ja öljystä muokkaa sähkömarkkinoita rajusti. Talven aikana on jo nähty ennätyksellisen kalliita hintoja. Joulukuussa 2021 sähkön keskihinta Suomessa oli lähes viisinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon nähden. Sähköt ovat kuitenkin pysyneet päällä, ja teknisesti järjestelmän toimitusvarmuus on Suomessa hyvä, vaikka tilanne heikkenisi.

Markkinahintojen osalta tilanne on toinen. Ainakin lähiajalla kalliit hinnat luovat painetta kuluttajien ja teollisuuden kustannusten alentamiseen ja markkinan rakenteiden uudelleenpohdintaan koko Euroopassa.

Hallitus ilmoitti 17. maaliskuuta valmistelevansa toimenpidekokonaisuuden, jolla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Mitä tämä kaikki tulee tarkoittamaan vesivoimalle? Vesivoima vastaa noin viidenneksestä koko Suomen sähköntuotannosta siten, että suurimmat 50 voimalaa tuottavat Suomen sähköstä noin 18 prosenttia ja pienimmät sata ammattimaista voimalaa noin kolme promillea. Tämän lisäksi on satoja pieniä, kotitalouskäytössä olevia voimaloita.

Sota ei nosta tuotantokustannuksia, eikä meillä ole Norjan kaltaista windfall-veroa vesivoimalle, joten korkeampi markkinahinta tekee jokaisesta vesivoimalasta kannattavamman. Tämä vaikuttaa investointi- ja lopettamispäätöksiin.

Vesivoima kytkeytyy kahteen muuhun strategiseen turvallisuusuhkaan, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Näidenkin torjumisen kovana ytimenä on yhteiskuntarauha. Vesivoima ei-fossiilisena tuotantomuotona palvelee ilmastonmuutoksen torjuntaa. Toisaalta vesirakentaminen on tärkein syy vaeltavien kalakantojemme romahtamiseen ja virtavesiin liittyvään luontokatoon. Jos vesistöjämme tarkasteltaisiin ruokaturvan kannalta, vaelluskalojen luonnontuotannon elvyttäminen ja turvaaminen kuuluisivat osaksi kansallista varautumista.

Markkinahintojen yhtenä tehtävänä on kuvata järjestelmässä vallitsevaa niukkuutta. Vesivoimalla tuotettu sähkö on nyt arvokkaampaa kuin viime vuonna. Toisessa vaakakupissa olevien jokien ekosysteemien ja luontoarvojen osalta tilanne on säilynyt ennallaan. Luontoarvojen suojelemisesta tulee nyt suhteellisesti kalliimpaa, ainakin hetkellisesti. Toisaalta jokien käyttömuodoista ei päätetä vuositasolla.

Luontoarvojen suojelemisesta tulee nyt suhteellisesti kalliimpaa.

Vesivoimaan tehtävien investointipäätösten hännät vaikuttavat elintasomme turvaamiseen jopa sadan vuoden päähän. Jatkosodan aikana alettiin ennakoida Saksan tappiota ja Kannaksen vesivoimaloiden menettämistä. Lapin suurten jokien valjastaminen käynnistyi tästä. Kemijoen Isohaaran myötä suljettiin 15 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja Euroopan tuottoisimmasta lohijoesta poikastuotanto. Lohen, taimenen, siian ja nahkiaisen tuoma elinkeino meni yksin tein, eikä ole tullut takaisin.

Sumusta huolimatta energiajärjestelmää koskevien päätösten tulee paitsi vastata välittömiin uhkiin myös toteuttaa erilaisia pitkän aikavälin strategisia tavoitteita. Päätöksiä ei saa jättää eri intressiryhmien armoille, vaan niiden on perustuttava rationaaliseen pitkän aikavälin harkintaan.

Antti Iho

erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

Iivo Vehviläinen

tutkija, Aalto-yliopiston taloustieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto

Niko Soininen

ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide