Urea ja sirukin ovat strategisia tuotteita

Viennin isot tavaravirrat eivät kerro kaikkea maailmantalouden herkkyyksistä.

20.3. 2:00 | Päivitetty 20.3. 8:51

Kolme viime vuotta ovat antaneet opetuksen yhteisyydestä. Maailmantalous koostuu miljoonista siteistä, ja yhden ohuen siteen katkeaminen katkaisee monta paksua.

Koronaviruksen nopea leviäminen kertoi siitä, että matkustaminen on maailmaa yhteen sitovaa, yleistä keskiluokan hupia. Myös matkailun hiljentyminen näkyi kaikessa. Kun kiinalaiset eivät tulleet safareille Lappiin, jopa huskykoirien tulevaisuus synkkeni.

Pandemiaa padottiin estämällä liikkumista. Kun työpaikkoja suljettiin Kiinassa, vaikutukset näkyivät esimerkiksi Saksassa. Saksalaisten autotehtaiden oli yhä vaikeampaa saada tarvitsemiaan välituotteita. Isoja varastoja ei nykyaikaisissa tuotannoissa kerätä. Iso siirtymä sähköautoiluun hidastui, kun pienistä puolijohteista, siruista, tuli pula.

Tuotantoketjujen katkeilu pandemian vuoksi nostaa hintoja. Yhdysvalloissa hinnat nousevat jyrkästi. Kun maan keskuspankki nostaa korkoa, globaalien rahavirtojen suunnat muuttuvat. Tuottoa ja turvaa hakeva raha virtaa Yhdysvaltoihin. Samalla velan hinta alkaa nousta kehittyvissä maissa. Maksajia ovat esimerkiksi pienet argentiinalaiset yritykset.

Lisää keskinäisriippuvuuksia tuli näkyviin, kun sidokset katkeilivat Ukrainan sodan vuoksi. Venäjän johtajille oli ehkä yllätys se, miten tiukasti Venäjä on maailmantaloudessa kiinni. Venäjä ei ole läheskään omavarainen eikä viennin isoja tavaravirtoja laskemalla saa esille kaikkia talouden piileviä herkkyyksiä.

Esimerkiksi käy ison maan riippuvaisuus sisäisistä lentoyhteyksistä. Läntiset yritykset vetäytyivät koneiden huollosta ja vuokrauksesta. Lentoliikenne hyytyy Venäjällä. Maaliikennekin on vaikeuksissa. Ladojen valmistus jumiutui, kun nämä ns. venäläiset autot eivät saa valmistuksessa tarvittavia osia lännestä. Läntisten autojen huolto ja niiden tarvitsemien varaosien toimitus loppuu. Silloin niiden liikekin loppuu.

Yllättäviä yhteyksiä paljastuu lännessäkin. Dieselautojen pakokaasun puhdistuksessa tarvittava ureasta iso osa on tullut Venäjältä. Ureaa pitää nyt löytää jostain muualta, jotta Suomen ruokahuollosta vastaava raskas liikenne ei joutuisi vaikeuksiin.

Suomessa leipä kallistuu, kun lannoitteissa tarvittavaa kaliumia ja typpeä ei enää tule Venäjältä. Pohjois-Afrikassa leipä voi loppua, koska vehnää ei saada Ukrainasta. Ruokapula voi ajaa siirtolaisvirtoja liikkeelle kohti pohjoista. Sillä olisi isoja poliittisia seurauksia Euroopassa.

Suomi ei ole enää kovin altis sille, että vienti Venäjälle romahtaisi, mutta talouden iskut voivat tulla keskinäisriippuvuuksien maailmassa mitä kautta tahansa ja miltä suunnalta tahansa. Jos energian tuonti Venäjältä loppuisi kokonaan, sähkömarkkinoilla voisi tulla lännessä tarve suojata omaa tuotantoa. Se merkitsisi isoja ongelmia Suomelle, joka tuo sähköä Ruotsista ja Baltiasta. Sähköpula olisi valtava hidaste Suomen taloudelle.

Vastaavia kiertoteitä on monia muitakin. Jos Kiina vastoin odotuksia lähtee Venäjän avuksi, länsi ei jätä reagoimatta eikä Kiina kostamatta. Koronakin palaa Kiinan talouden ja tuotantoketjujen uhkaksi. Virus leviää taas Kiinassa. Jos Kiinan vienti länteen häiriintyisi koronan tai pakotteiden vuoksi, isku yltäisi Suomeen asti.

Venäjän aggressiivisuus voi johtaa Suomen maariskin kasvuun rahamarkkinoilla. Nato-jäsenyydellä on yllättäen taloudellista merkitystä.

Muutamilla eurooppalaisilla pankeilla on vastuita Venäjällä suoraan ja välillisesti Venäjällä toimivien yritysten kautta. Herkistyneillä rahamarkkinoilla vastuut voivat johtaa siihen, että pankkien välinen epäluulo kasvaa, mikä voi uhata rahoitusvakautta.

Taloustutkijat yrittävät arvioida, miten Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouteen. Todellisuudessa kukaan ei tiedä. Kun Venäjän ja Kiinan seuraavia siirtoja ei tiedetä, silloin ei tiedetä, mitä sidoksia taas katkeilee.

Omavaraisuutta ei modernissa maailmantaloudessa tavoita. Mutta huoltovarmuutta ja iskunkestävyyttä tulisi tavoitella. Sekin on näiden viime vuosien opetus.

Suomen iskunkestävyyden parantaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että hallitus huolehtisi paremmin julkisen talouden kestävyydestä, hillitsisi velkaantumista ja edistäisi esimerkiksi veroratkaisuissa yritysten kilpailukykyä.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide