Ruotsissa kasvoi sukupolvi, joka oppi, että maan­puolustuksen hoitaa joku muu

Ruotsalainen mediapersoona herätti huomiota pohtiessaan, olisiko hän yhtä urhea kuin ukrainalaiset miehet.

22.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 6:55

Mitä sinä tekisit, jos kotimaahasi hyökättäisiin?

Tätä kysymystä on pohdittu myös Ruotsissa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Keskustelu leimahti, kun media­persoona Calle Schulman sanoi Ruotsin radiossa, että hänestä tuskin olisi samaan kuin ukrainalaisista miehistä: että hän veisi vaimonsa ja lapsensa turvaan ja palaisi itse taistelemaan ase kädessä hyökkääjää vastaan. Olisiko maasta pakeneminen kuitenkin parempi vaihtoehto?

Ruotsin puolesta kuoleminen ei kuulostanut houkuttelevalta.

”Minkä puolesta, oikeasti? On vaikka kuinka paljon maita ja arvoja, jotka ovat parempia kuin meidän”, hän sanoi ja lisäsi tiedostavansa, millaisen myrskyn hänen sanansa todennäköisesti synnyttävät.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pannut Ruotsissa liikkeelle valtavan muutoksen, joka liittyy maanpuolustukseen ja asevelvollisuuteen.

Ruotsissa asevelvollisuus oli vuosikausia jäissä. Sen seurauksena Ruotsiin on kasvanut sukupolvi, jolla ei ole juurikaan kosketusta armeijaan.

Nyt Ruotsi aikoo kasvattaa puolustusmenojaan valtavasti. Lisäksi pääministeri Magdalena Andersson on sanonut, että yhä useamman ruotsalaisen nuoren tulee valmistautua asepalveluksen suorittamiseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta olisi valmis puolustamaan maataan vieraan valtion hyökkäykseltä. Suurin puolustustahto oli 50–64-vuotiailla, joista 66 prosenttia kertoi olevansa tähän valmis. Ikäryhmässä 18–29 valmius oli pienempi, 44 prosenttia.

Tutkijat uskoivat eron selittyvän muun muassa sillä, että vanhemmat ikäluokat suorittivat asepalveluksen, nuoremmat eivät.

Kyselyissä ruotsalaisten maanpuolustustahto on kuitenkin huomattavasti korkeampi, jos on kysytty erikseen sodanaikaisista rooleista: ei-sotilaallisesti maataan oli valmis puolustamaan 77 prosenttia.

Schulman sai puheistaan paljon arvostelua, mutta hän kuitenkin kiteytti sen, mihin yksi ruotsalaissukupolvi on käytännössä kasvatettu: maanpuolustus on jonkun muun vastuulla.

Ehkä vastaus siihen, mitä sodan tullessa tekisi, selviää vasta tosipaikassa. Siitä Schulmankin on kuullut tarinoita. Hänen isänsä Allan Schulman oli suomenruotsalainen tv-tuottaja, joka osallistui Suomen talvisotaan.

Allan Schulman oli vapautettu asepalveluksesta änkytyksen takia, mutta kun sota syttyi, hän otti yhteyttä Puolustusvoimiin ja kysyi, miten hän voisi auttaa. Tehtävä löytyi: hänet määrättiin viihdytysjoukkoihin.

Kirjoittaja on HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide