Tahko Pihkala halusi aina toimia kansamme parhaaksi

Pihkala kehitti jo 1900-luvun alussa suksityypin, joka soveltui paremmin metsämaastoon kuin pitkät, perinteiset hiihtimet.

23.3. 2:00

Salla Vuorikoski mietti kirjoituksessaan (HS Sunnuntai 20.3.) oman hiihtotyylinsä soveltuvuutta rintamalla. Hän nosti myös esille monia professori Lauri ”Tahko” Pihkalan innovaatioita ja tuotteita, joita tämä Suomen merkittävin urheilu- ja liikuntamies edisti ennen talvisotaa ja sotien jälkeen.

Pihkalan yksi havainto liittyi kiinteästi Suomen metsäisyyteen. Se innoitti häntä jo 1900-luvun alussa kehittämään suksityypin, joka soveltuisi paremmin metsämaastoon kuin pitkät, perinteiset hiihtimet. Suksimallia kehitettiin ihanteelliseksi ja samalla saatiin jo ensimmäiset voitot kansainvälisissä hiihtokilpailuissa tasan sata vuotta sitten Holmenkollenilla.

Tämä ”metsässä on Suomen suoja” -ajattelu sai Pihkalan 1930-luvulla kehittämään maastoon parhaiten soveltuvat ”hikilaudat”. Ja niitä hänen mukaansa tarvittiin 100 000 kappaletta Suomelle varmuusvarastoon. Pihkala näki kauas.

Metsähiihtoa piti tietysti opetella ja harjoitella. Se tapahtui Pihkalan tapaan kouluissa ja erityisesti koulumatkoilla, jotka hiihdettiin. Sitten nuorison ja miesten tärkeimpinä harjoittelupaikkoina olivat suojeluskunnat, joiden liikuntaupseerina kapteeni Lauri Pihkala toimi ennen sotia ja aina vuoteen 1944 saakka, jolloin suojeluskunnat lakkautettiin. Harjoittelun tavoitteena oli selvitä paksussakin lumessa. Latujen avaamistaito tarvittiin myös kuntien hiihtoladuilla, koska kaikki ladut tehtiin Helsingissäkin silloin hiihtäen eikä latukoneilla.

Tuomo Jantunen

liikuntaneuvos, Tahko Pihkala -seura

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide