Olisiko Natosta hyötyä tosipaikan tullen?

Suomen solmimat siteet ja vahva puolustus antavat hyvän turvan.

22.3. 13:45

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama ja lyhyeksi kaavailtu invaasio ei ole mennyt operaatiosuunnitelmat laatineiden toiveiden mukaisesti. Venäjän johdon omalle kansalleen myymä ”rauhanturvaoperaatio” on muuttunut Ukrainan kansan ja maan häikäilemättömäksi tuhoamiseksi. Venäjä on kokenut talvisodan kaltaisen nöyryytyksen ja on muuttunut kansainväliseksi hylkiöksi.

Venäjä on ja pysyy kuitenkin suurvaltana ja Suomen naapurina. Sota on ymmärrettävästi herättänyt suomalaisissa voimakasta pelkoa. Siihen ei mielestäni ole lainkaan aihetta. Syitä on ainakin kolme.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on koko kymmenen vuotta jatkuneen kautensa ajan vahvistanut Suomen kansainvälistä asemaa siten, että Suomea arvostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Suomella on loistavat suhteet Yhdysvaltoihin, Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin. Olemme myös osa Britannian johtamaa kymmenen maan Jef-puolustusyhteistyöverkostoa. Ruotsin kanssa yhteistyö on strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla saumatonta. Sovittelupolitiikan lisäksi Suomi on huolehtinut puolustuskyvystään. Venäjä on hyökkäyksellään Ukrainaan saanut maanpuolustustahdon Suomessa nousemaan kohisten.

Ukrainan sodan seurauksena Venäjä joutuu uudistamaan perusteellisesti asevoimiaan ennen kuin se pystyisi uhkaamaan Suomea. Se vie aikaa.

Nato-jäsenyyden kannatus on viime viikkoina kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti. Kansalla ei tietenkään voi olla tietoa Naton olemuksesta.

Opiskelin 1990-luvulla ensimmäisenä Natoon kuulumattoman maan upseerina Saksan sotakorkeakoulun Führungsakademien ylimmällä virkakurssilla. Silloin legendaarinen yhdysvaltalainen diplomaatti ja Naton laajenemisen isä Henry Kissinger totesi vastauksena kysymykseeni: ”Jos olisin tiennyt, että esitykseni Naton laajenemisesta johtaa sen vesittymiseen sotilasliittona, olisin ehdottanut toista strategiaa.”

Kissinger katsoi siis jo kahdeksan vuotta esityksenä jälkeen Naton vesittyneen sotilasliittona. Minulle Kissingerin näkemys vahvistui johtaessani Napolissa sijainneen Naton tärkeimmän sotilasesikunnan AFSOUTH:n operaatiokeskuksessa EU:n ensimmäistä rauhanturvaoperaatiota vuosina 2003–2004. Syynä oli se, että merkittävien sotilasmahtien Britannian ja Yhdysvaltain korkeatkin upseerit vitsailivat Naton olevan lyhenne sanoista No Action, Talk Only eli paljon puhetta, vähän villoja.

Kokemusteni pohjalta uskon, että Suomen sotilaallinen turvallisuus on taattu parhaiten nykyisin järjestelyin pitkälle tulevaisuuteen.

Jyrki Berner

komentaja evp., Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide