Vihreän kasvun markkinat ovat Suomelle valtava mahdollisuus

Suomella on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina.

26.3. 2:00

Yli puolet suomalaisista uskoo, että ilmastotoimet hidastavat maan talouskasvua ja heikentävät elämänlaatua (HS 22.3.). Luvut ovat selvästi kielteisemmät kuin muualla Euroopassa. Tulos heijastelee kenties kotimaisen ilmastokeskustelun keskittymistä autoiluun tai ruokavalioon. Taustalle kuitenkin jää se, miten merkittävä osa Suomen taloutta ilmastoystävällisten ratkaisujen tuotanto jo on ja kuinka suuri mahdollisuus se on Suomen taloudelle.

Suomella on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea teknologinen osaaminen ja jo lähes päästötön sähköntuotanto.

Päästöjen vähentäminen onkin jo nyt merkittävä investointien ajuri. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan tälle vuodelle odotuksissa on yli kolmen miljardin euron investoinnit energiasektorille, pitkälti päästöttömään energiantuotantoon. Microsoftin ja Fortumin hanke, jossa uuden datakeskuksen hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, on yksi Suomen historian suurimpia ict-alan investointeja. Vetyyn liittyvistä investointisuunnitelmista on tänä vuonna tiedotettu yli 500 miljoonan euron edestä (HS 2.2.).

Kansainvälisesti vihreä siirtymä etenee Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta ja sen vauhdittamana. Yhteensä jo noin 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tulee maista, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta, Aasian suuret taloudet mukaan lukien. Merkittävä osa EU:n 670 miljardin euron elpymispaketista käytetään jäsenmaissa ilmastotoimiin. Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto ajaa mittavaa investointiohjelmaa uusiutuvaan energiaan. Yksityistä rahoitusta vihreään siirtymään on tarjolla runsaasti.

Hiilikädenjälki tuo ilmastoliiketoiminnan hyödyt näkyville.

Suomelle vihreän kasvun markkinat ovat valtava mahdollisuus. Hiilineutraalius vuonna 2035 on vientiponnistuksissa Suomelle valttikortti. Se osoittaa, että emme vain puhu vaan myös teemme. Olennaista on, että tavoitteeseen pyritään Suomessa kustannustehokkailla ja markkinaehtoisilla ratkaisuilla, jotka voidaan myydä maailmalle. Toimialojen laatimat vähähiilitiekartat viitoittavat tätä tietä.

Suomalaisyritysten tarjoamien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden tuottamat päästövähennykset maailmalla voivat olla monikertaisia suhteessa kansallisiin päästöihimme. Tätä kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Siinä missä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen aiheuttamia päästöjä, hiilikädenjälki kertoo tuotteen tai palvelun myönteisistä ilmastovaikutuksista.

Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta ilmastolakia. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari esittävät, että suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen seuranta nostetaan osaksi lakia. ”Sitä saat mitä mittaat”, kuuluu tunnettu sanonta. Asettamalla hiilikädenjäljen vahvistamisen kansalliseksi ilmastotavoitteeksi voidaan saavuttaa maailmalla kokoamme suuremmat päästövähennykset sekä kasvattaa Suomen vientiä ja taloutta. Tässä onnistuminen heijastuu myös kansalaisten elämänlaatuun – myönteisesti, ei sitä heikentävästi.

Janne Peljo

johtava asiantuntija

Elinkeinoelämän keskusliitto

Teppo Säkkinen

elinkeino- ja ilmastoasiantuntija

Keskuskauppakamari

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide