Suomalaisen työn arvostuksen heikentäminen on globaali eettinen ongelma

Kun osoitamme matalapalkkaisimpiin tehtäviin juuri ulkomaista henkilöstöä, teemme työntekijöistämme kahden kerroksen väkeä.

27.3. 2:00

Pääkirjoituksessa (HS 25.3.) asetuttiin puolustamaan erityisen matalapalkkaisen hoivatyön lisäämistä siten, että työ teetettäisiin Filippiineiltä Suomeen muuttavilla siirtotyöläisillä.

Miten voidaan samalla olla ratkaisematta varsinaisia ongelman juurisyitä (palkkaus ja työolot) ja synnyttää uusia, vakavia ongelmia (uuskolonialistinen aivovienti ja kahdet työmarkkinat)? Turun kaupunginhallituksen äänestyspäätös 21.3. on tästä malliesimerkki.

Suomessa on tällä hetkellä yli 70 000 sellaista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta henkilöä, jotka eivät työskentele hoivatyössä. Jos palkkaus ja työolot hoivatyössä olisivat kunnossa, sitoutuneita työntekijöitä olisi realistista löytää vaikka heti.

Turussa terveydenhuoltoalan palkat ovat lisäksi selvästi naapurikuntia pienempiä, mikä johtaa siihen, että menetämme koko ajan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä muille työnantajille – ja kokonaan muille aloille.

Filippiiniläiset ammattilaiset aloittavat Turussa hoiva-avustajan tehtävissä, jossa palkka on 1 879,64 euroa. Kun huomioidaan globaali oikeudenmukaisuus, kysymys kuuluu, onko Turun hoiva-alan työntekijäpulaan kestävä ratkaisu erityisen matalapalkkaisen työn lisääminen hoiva-alan sisälle teettämällä työ erikseen Turkuun etsittävillä siirtotyöläisillä?

Siirtotyöläisyyden tarkoitushakuinen lisääminen ei ole ongelmatonta, sillä siihen liittyy usein kansainvälinen aivovienti: tässä tapauksessa globaaliin etelään kuuluva lähtömaa menettää osaavia ammattilaisia globaaliin pohjoiseen kuuluvan Suomen tarpeisiin, vaikka työntekijäpulamme olisi ratkaistavissa parantamalla oman työmme arvostusta: palkkaa ja työoloja.

Kaiken kukkuraksi olemme vaarassa synnyttää kahdet työmarkkinat. Kun lisäämme nimenomaan erityisen matalapalkkaisia työpaikkoja, heikennämme vaativan ja elintärkeän hoivan arvostusta. Ja kun samalla osoitamme matalapalkkaisimpiin tehtäviin juuri ulkomaista henkilöstöä, teemme työntekijöistämme täten kahden kerroksen väkeä. Onko tämä eettisesti kestävää henkilöstöpolitiikkaa?

Julkisten alojen herättämä keskustelu palkkatasa-arvon ja julkisten työtehtävien houkuttelevuuden parantamiseksi on oikeutettu. Turun kaupunginhallituksen päätös on sekä globaalisti kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus että oma henkilöstöpolitiikkamme huomioiden monella tapaa ongelmallinen.

Jaakko Lindfors

väitöskirjatutkija, Åbo Akademi

kaupunginhallituksen jäsen (vas), Turku

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide