UPM:n johto tiivisti SAK:n liittojen rivit

Hajota ja hallitse -taktiikka ei näyttäisi toimivan metsäyhtiön tapauksessa.

29.3. 2:00

Metsäyhtiö UPM pitää tänään tiistaina normaalin vuosittaisen yhtiökokouksensa. Oletettavaa on, että kokouksessa puhutaan myös vähemmän normaalista tilanteesta: SAK:laisen Paperiliiton lakosta, joka on jatkunut vuodenvaihteesta lähtien eli kolme kuukautta, pörssikielellä yhden kvartaalin.

Samalta ajalta yhtiöltä on jäänyt tulos Suomessa tekemättä. Voisi kuvitella, että ainakin joku yhtiökokoukseen osallistuvista pienosakkaista ottaa kokouksessa asian puheeksi.

UPM:n suurimmat osakkeenomistajat ovat instituutioita. Muuten omistus on jakautunut tasaisesti. Siksi isännän valtaa yhtiössä käyttävät hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Kumpikin on kohtapuoliin jäämässä eläkkeelle.

Paperiliiton ja UPM:n työehtojen sovittelu jatkuu parhaillaan. Ratkaisua ei aivan pian ole odotettavissa.

Sovittelija Leo Suomaa on jättänyt selluliiketoimintaan sovintoesityksen, mutta vastausaikaa on pitkälle huhtikuuhun. Se viittaa siihen, että Paperiliiton ja UPM:n välille pitäisi vielä saada ainakin neuvottelutulos kaikille viidelle yhtiön ja liiton väliselle sopimusalalle.

Taisi käydä päinvastoin kuin UPM:n johto toivoi.

Alun perin UPM:n tavoite oli lisätä työntekijöiden työaikaa ilman palkankorotuksia. Tuntipalkkaisten työntekijöiden mielestä se on sama asia kuin palkanalennus.

Tiettävästi ainakin selluliiketoiminnassa UPM on luopunut vaatimuksestaan. Sellunkeitto onkin vielä kannattavaa liiketoimintaa.

Viime viikolla SAK:n mahtiliitto Teollisuusliitto ilmoitti, että se tukee paperiliittolaisten lakkoa 2,2 miljoonan euron avustuksella. Jo aiemmin maaliskuussa SAK:n hallitus ilmoitti, että keskusjärjestö tukee Paperiliittoa sen työtaistelussa. Ilmoitus jäi julkisuudessa vähälle huomiolle.

Normaalissa työtaistelussa työnantaja paheksuu lakon aiheuttamia menetyksiä ja muut työnantajaliitot tukevat työtaistelun kohteeksi joutunutta työnantajaliittoa tai yritystä. Nyt UPM ei ole kertonut lakon aiheuttamista menetyksistä, eikä työnantajaliitoista ole kuulunut julkista tukea UPM:n pyrkimyksille.

Voi olla, että UPM:n johto aikoi käyttää vanhaa sodankäyntitaktiikkaa: hajota ja hallitse. Jaetaan vastapuoli pienempiin ryhmiin, jolloin niitä on helpompi painostaa myönnytyksiin.

Taisikin käydä päinvastoin. UPM:n vaatimukset saivat SAK:n liittojen rivit yhtenäisiksi. Nyt ainakin kaikilla teollisuuden ammattiliitoilla on yhteinen vihollinen.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide