Laumakäyttäytyminen ei selitä venäläisten näkemyksiä sodasta

Usko radikaalien tekojen vaikutuksiin on vähäinen.

31.3. 2:00

Jukka Ruukki ehdotti kolumnissaan (HS 28.3.), että voimme ymmärtää ”Venäjän kansan vaikenemista” Ukrainan sodasta laumakäyttäytymisen kautta. Psykologisiin kokeisiin viitaten Ruukki kirjoitti, että venäläisten ”passiivisuutta” selittää ihmisen halu olla samaa mieltä muiden kanssa.

Psykologisilla kokeilla on tärkeä paikkansa ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisessä, mutta yhteiskunnallisesta kontekstista irrotettujen kokeiden kyky selittää venäläisten suhtautumista sotaan on rajallinen. Kirjoitus heijastelee paljon laajempia ongelmallisia tapoja kuvata venäläisiä kyvyttöminä itsenäiseen ajatteluun.

Ruukki kirjoitti, että ”valhe uppoaa sitä paremmin, mitä korkeammalta taholta se kerrotaan”, joten ”kun Putin puhuu, asian täytyy olla totta”. Kuvaava vasta-argumentti tälle on Venäjän rokotuskattavuus koronaviruspandemian aikana: toukokuussa 2021 yli 60 prosenttia venäläisistä ei ollut valmis ottamaan Sputnik-rokotetta, vaikka Putin puhui aktiivisesti sen puolesta. Näin ollen päinvastainen johtopäätös olisi mahdollinen: vallanpitäjien liputtaminen rokotuksen puolesta oli monelle ennemminkin syy epäluuloon.

Vaakakupissa ovat esimerkiksi työ ja perhe.

On tärkeätä ymmärtää Venäjän propagandakoneiston toimintaperiaatteet: kuten Peter Pomerantsev ja monet Venäjän mediaan perehtyneet tutkijat toteavat, toisin kun Neuvostoliitossa, 2000-luvulla valtion propaganda ei ole vaalinut uskoa ”yhteen totuuteen”, jota ylläpidetään sensuurin avulla. Päinvastoin propaganda leikkii suurella määrällä erilaisia versioita totuudesta, tarkoituksenaan hämmentää ja kyseenalaistaa objektiivisen tiedon mahdollisuus. Niinpä valtion propaganda hyödyntää aktiivisesti informaatiosodan käsitettä ja ajatusta siitä, että tiedon manipuloiminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi on normaali käytäntö. Vaikka monet venäläiset suhtautuisivat kriittisesti vallanpitäjiin ja kieltäytyisivät katsomasta valtiollisia kanavia, tämä ei tarkoita, että länsimaisia uutislähteitä pidettäisiin sen luotettavampina.

Venäläiset tuskin jättävät mielenosoitukset väliin laumasieluisuutensa tähden vaan siksi, että vaakakupissa ovat työ, perhe ja vapaudenmenetys vuosikausiksi. Lisäksi usko radikaalien tekojen vaikutuksiin on vähäinen: ajatus siitä, että tavalliset venäläiset valtaavat kadut ja kaatavat hallituksen tilanteessa, jossa valta on keskitetty ja opposition toiminta on tehty mahdottomaksi, on abstrakti.

Venäjällä on paljon köyhyyttä, ja taloudellinen tilanne on entistäkin haastavampi pandemian jälkeen. Moni venäläinen pyrkii nyt jotenkin turvaamaan perheensä toimeentulon ja sopeutumaan jälleen yhteen kriisiin, jonka koetaan olevan täysin omien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa.

Tällaisten seikkojen ottaminen huomioon on tärkeää, jotta voimme arvostaa sekä niiden venäläisten rohkeutta, jotka kotimaassaan avoimesti vastustavat sotaa, että ymmärtää enemmistöä, jonka kokemukset ovat paljon ristiriitaisempia kuin ajatus laumakäyttäytymisestä tai aivopesusta antaa ymmärtää.

Roosa Rytkönen

väitöskirjatutkija

Manchesterin yliopisto, Britannia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide