Ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa pitää tehostaa myös Suomessa

Viitteitä sotaa pakenevien hyväksikäytöstä on jo saatu eri maista. Tilanne vaatii nyt erityistä valppautta.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 7:58

Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on tehnyt miljoonista ihmisistä kodittomia – he pakenevat sekä Ukrainan sisällä että maan rajojen ulkopuolelle. Suuri osa pakolaisista on lapsia. Tuhannet ukrainalaiset ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua. Sisäministeriö on arvioinut, että jopa 80 000 ukrainalaista saattaa hakea Suomesta turvaa.

Sotaa pakenevat ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa. Valitettavasti on myös niitä, jotka pyrkivät hyväksikäyttämään tätä haavoittuvuutta.

Sodat ja konfliktit lisäävät ihmiskaupan ja hyväksikäytön riskiä. Riski saattaa toteutua paetessa sodan jaloista tai esimerkiksi silloin, kun pakolainen hakeutuu töihin maassa, johon on päässyt turvaan. Lapsikauppa sekä lasten ja naisten seksuaalinen hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografian tuotannossa ovat uhkia. Viitteitä pakolaisten hyväksikäytöstä on jo saatu eri maista.

Ihmiskauppa on Ukrainassa yhteiskunnallinen ongelma. Ukraina on jo aikaisemmin ollut ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaa, ja maassa on raportoitu olevan myös maan sisäistä ihmiskauppaa. Suomessakin on jo aiemmin tunnistettu ukrainalaisten työperäistä hyväksikäyttöä.

Ihmiskaupan vastainen työ normaalioloissa antaa lähtökohdat ihmiskaupan torjunnalle myös kriisitilanteissa. Suomessa hallitus on lisännyt rahoitusta, vahvistanut ihmiskaupan vastaisen työn rakenteita ja valmistellut uutta lainsäädäntöä. Tilanne edellyttää nyt kuitenkin erityistä valppautta, ja tähän useat kansainväliset järjestöt ja Euroopan komissio ovat valtioita kannustaneet. Sotaa pakenevilla tulee olla oikeus päästä turvaan ja elää ilman hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Viranomaiset arvioivat ihmiskaupan riskien kasvaneen myös Suomessa. Työtä ihmiskaupan torjumiseksi onkin tehostettu. Rajavartiolaitos tunnistaa ihmiskaupan riskejä rajoilla. Maahanmuuttovirasto on panostanut ihmiskaupan tunnistamiseen vastaanottopalveluissa. Keskusrikospoliisi ylläpitää tilannekuvaa.

Työsuojeluviranomaiset jakavat tietoa Suomen työelämän pelisäännöistä ja avunsaantikanavista, ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää tänäkin vuonna neuvontapalvelun kausityöntekijöille. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on lisännyt tiedotusta.

Kaikkien kannattaa pitää silmät auki.

Ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä on kuitenkin torjuttava myös kauaskantoisemmin. Ukrainan pakolaiset ovat haavoittuvassa asemassa vielä sodan päättymisen jälkeenkin. Jälleenrakennus vie oman aikansa, ja samaan aikaan sotaa paenneet etsivät toimeentuloa ja elämisen edellytyksiä. Vaihtoehtojen puuttuessa ja haavoittuvuuden jatkuessa hädänalaiset ihmiset saattavat joutua hyvinkin monenlaisen kaltoinkohtelun uhreiksi. Tätä on nyt kaikin keinoin pyrittävä ehkäisemään.

Tietojohtoista ja järjestelmällistä hyväksikäytön ehkäisy- ja torjuntatyötä pitää tehostaa. Hyväksikäyttöä on pyrittävä myös paljastamaan, jotta se ei jäisi piiloon. Erityisesti ukrainankielistä viestintää suomalaisen yhteiskunnan perusteista, työelämästä ja avunsaantikanavista on tehostettava. Myös kunnissa on yhdessä valtion kanssa hyvä varautua akuuttia tilannetta pidemmälle. Työllä on ensisijaisesti pyrittävä estämään ihmiskauppa ja hyväksikäyttö. Toisaalta on turvattava ihmiskaupparikosepäilyjen tehokas tutkinta ja uhrien avunsaanti.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitsemme työhön mukaan myös järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, työnantajat – ja kansalaiset. Pidetään mielessä, että avun antaminen on vastikkeetonta ja että Suomessa noudatetaan työelämän pelisääntöjä. Välitysmaksujen periminen työn saamisesta ei kuulu Suomeen. Tunnistetaan hyväksikäyttö ja ihmiskauppa, jotta osaamme arvioida uhrien palvelutarpeet oikein ja auttaa apua tarvitsevia. Kaikkien kannattaa pitää silmät auki. Pakolaisten asettumista Suomeen voi tukea kertomalla heille siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii.

Meidän on annettava selvä viesti siitä, että emme hyväksy ihmisten hyväksikäyttöä ja otamme vakavasti ihmiskaupan ennaltaehkäisyn. Tähän työhön tarvitaan kaikkia.

Venla Roth ja Jari Kähkönen

Roth on ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori valtioneuvostossa. Kähkönen on Maahanmuuttoviraston ylijohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide