Suhtautuminen kuolinapuun on muuttumassa monissa maissa

Kuolinapu on kansainvälisesti hyväksytty termi.

2.4. 2:00

Mielipidekirjoituksissa arvostellaan kuolinapukäsitteen käyttöä ja samalla usein puolustellaan Suomen lääkäriliiton kielteistä kantaa sekä eutanasiaan että lääkäriavusteiseen itsemurhaan. Haluan ottaa kantaa kumpaankin asiaan.

Kuolinapukäsitettä on kutsuttu eufemismiksi eli sievisteleväksi ilmaukseksi, jolla halutaan kätkeä jotain ikävää sisältöä, jonka arvostelijat itse sisällyttävät eutanasian käsitteeseen. Sitä pidetään retorisena temppuna, jolla voitaisiin vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

Kuolinapu on kuitenkin kansainvälisesti hyväksytty termi. Muun muassa Ruotsissa julkaistussa raportissa kuolemassa avustamisesta käytetään kuolinapu-termiä, kuten yleisesti myös monissa artikkeleissa ja oppikirjoissa. Kuolinapu sisältää sekä eutanasian että avustetun itsemurhan. Sillä, että kielenhuoltaja (Kotus) määrittelee kuolinavun vanhakantaisesti hoidosta luopumiseksi eli ”passiiviseksi eutanasiaksi”, ei tulisi olla tässä yhteydessä merkitystä käsitteiden käytölle.

Kuolinapu on kansainvälisesti hyväksytty termi.

Mielestäni on yhtä lailla retorista temppuilua torjua itselle epämieluisan käsitteen käyttö pyrkimällä kieltämään kyseinen käsite tai sen käytön oikeutus.

Lääkäriliitto otti kielteisen kannan kuolinapuun liiton valtuuskunnassa vuonna 2021. Päätökselle ei kuitenkaan ole kovin hyviä perusteita, sillä suurempi osa Lääkäriliiton kyselyyn vastanneista puolsi eutanasian laillistamista kuin oli sitä vastaan. Lääkäriliiton vuoden 2017 kyselyäkään ei – kuten usein väitetään – ollut suunnattu kuolevia potilaita hoitaville lääkäreille vaan syöpälääkäreille ja geriatreille, jotka kansainvälisissäkin tutkimuksissa ovat olleet eniten kuolinapua vastaan. Tuloksissa kuitenkin viitattiin ”saattohoitolääkäreiden näkemyksiin”.

Ruotsin lääkäreiden suhtautumisesta julkaistiin vuonna 2021 tutkimus, jonka mukaan lääkäriavusteisen itsemurhan hyväksyisi 47,1 prosenttia ja sitä vastusti 33,2 prosenttia lääkäreistä. Britannian lääkäriliiton (BMA) tekemässä kyselyssä helmikuussa 2020 kuolinapua kannatti lääkäreistä 50 prosenttia ja vastusti 39 prosenttia. BMA muutti liiton kannan aiemmasta eutanasiaan kielteisesti suhtautuvasta neutraaliksi. Näin myös Suomen lääkäriliiton tulisi menetellä.

Kanadan perhelääkäreistä kuoleman nopeuttamiseen suhtautui myönteisesti 41 prosenttia, mutta vain 31 prosenttia oli valmis kirjoittamaan kuolettavan reseptin ja 24 prosenttia antamaan kuolemaan johtavan injektion. Lääkärin uskonnollisuus oli merkittävin selittävä taustatekijä epäröinnille olla mukana kuolinavun toteutuksessa.

Olisiko aika luopua järjestöjen ja uskonnollisen ajattelun hallitsemasta ajattelutavasta kuolinavun suhteen ja alkaa suhtautua kuolinapuun sellaisena asiana, jonka suurin osa väestöstä ja nyttemmin myös asiantuntijoista hyväksyy. Italiassa ollaan pyrkimässä kansanäänestykseen asian suhteen, Portugalissa laki viivästyi oikeusistuin käsittelyn vuoksi. Kanadassa, Uudessa Seelannissa ja osassa Australiaa sekä Espanjassa laki eutanasiasta saatiin aikaan. Saksassa ja Itävallassa todettiin kuolinavun kieltämiseen liittyvän perustuslaillisia ongelmia.

Juha Hänninen

lääketieteellinen asiantuntija

Oikeus arvokkaaseen kuolemaan ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide