Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys osuisi hetkeen, jossa Nato muutoinkin mullistuu

Naton muodonmuutos ei ole vain sotilaallinen, vaan Nato vahvistaa myös poliittista puoltaan.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 7:55

Nato on kulloisessakin ajassa juuri sellainen kuin sen jäsenmaat haluavat sen olevan – vaikka Yhdysvaltojen sana painaa eniten.

Kun terroristit syksyllä 2001 iskivät Yhdysvaltoihin, Nato-maiden suurimmaksi huoleksi tuli kahdeksi vuosikymmeneksi terrorismin vastainen sota Afganistanissa. Krimin miehitys vuonna 2014 pakotti Nato-maat keskittymään taas omaan puolustukseen ja Venäjään. Tosin vielä viime kesänä Nato tähyili ennen kaikkea Tyynellemerelle, sillä Yhdysvaltojen katse on Kiinassa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa asetti Naton uuteen asentoon. Nato on sodassa ilman sotimista.

Venäjä on jo hävinnyt sotansa Ukrainassa, mutta Venäjältä ja venäläisiltä kestää vielä aikansa se ymmärtää. Suomi on jo tehnyt johtopäätöksensä ja on vauhdilla etenemässä Naton jäseneksi. Jos ja kun Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi, maat liittyvät uudenlaiseen Natoon uudenlaisessa Euroopassa.

Naton merkitys Euroopassa vahvistuu. Nato-maat varustautuvat, sillä ne haluavat kollektiivisesta puolustuskyvystä todellisen pidäkkeen Venäjälle. Yhden raamin Naton muutokselle antaa kesäkuussa Madridissa Naton huippukokouksessa hyväksyttävä uusi strateginen konsepti. Siinä Nato-maat priorisoivat uhkansa, Naton perustehtävät ja maantieteelliset painopisteet vastaamaan uusia uhka-arvioita.

Euroopan ohjuspuolustuksesta tuli jo iso teema, ja varsinkin Saksa kasvattaa puolustusmenojaan. Näinä kyber- ja ohjusiskujen aikoina korostuvat kaikissa Nato-maissa ennakointi, nopeus ja kollektiivinen pelote.

Naton sisälle syntyisi Pohjolan Nato.

Suomen ja Naton arviot uhista eivät eroa, ja Suomi ja Ruotsi ovat tervetulleita Natoon – vaikka Naton yhteinen raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi hyvin kireässä tilanteessa. Mutta vaikka Suomi ja Ruotsi ovat Natolle hetken riski, maat vahvistavat Natoa Itämerellä ja arktisilla alueilla.

Natossa Suomi, Ruotsi ja Norja toimisivat tiiviisti yhdessä ja myös Yhdysvaltojen kanssa. Naton sisälle syntyisi Pohjolan Nato, ja se olisi muille Nato-maille eduksi.

Naton muodonmuutos ei ole vain sotilaallinen. Nato ymmärsi, että sen olisi kyettävä toimimaan myös poliittisesti. Siinä järjestö ei ole vielä kovin hyvä. Päätöksenteon olisi pysyttävä nopeasti kehittyvien kriisien tahdissa. Natolta vaaditaan diplomatiaa myös suhteissa Ukrainaan, Georgiaan, Moldovaan, Valko-Venäjään – ja Venäjään.

Nato on oivaltamassa myös Euroopan unionin arvon, sillä EU:lla on keinoja toimia sellaisissa uhkissa, joihin vastaaminen sotilaallisesti olisi liioittelua.

Nato ei jää entiselleen. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys osuisi hetkeen, jossa Nato käy läpi suurta muutosta.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide