Suomeen tulleilta ukrainalaisilta tulisi kerätä tietoa sotarikoksista

Tärkeimmät tulevissa oikeudenkäynneissä esitettävät todisteet ovat sotarikoksia todistaneiden ja/tai niiden uhreiksi joutuneiden henkilöiden todistajakertomukset.

Sodan tuhoja Mykolaivin kaupungissa eteläisessä Ukrainassa.

6.4. 14:45

Viimeistään median välittämät tiedot Butšan tapahtumista ovat saaneet ihmiset Suomessakin havahtumaan siihen, että tänäkin päivänä, tätä tekstiä luettaessa muutaman tunnin päässä Suomesta, tällä hetkellä käytössä olevien tietojen perusteella, tapetaan ja raiskataan ihmisiä, teloitetaan sotavankeja, tuhotaan sairaaloita, päiväkoteja, siviilikohteita ja siinä ohessa siviilejä summittaista tuhoa aiheuttavilla aseilla. Lisäksi aiheutetaan suunnatonta kärsimystä miljoonille ihmisille, jotka joutuvat jättämään kotinsa ja kotimaansa.

Euroopan maat ovat osoittaneet kiitettävää solidaarisuutta Ukrainalle vastaanottamalla sotaa pakenevat kansalaiset ja toimittamalla maahan ase- ja tarvikeapua eri muodoissa. Eri maiden kansalaiset auttavat sekä pakolaisia että Ukrainassa edelleen asuvia parhaan kykynsä mukaan. Viime päivinä poliitikot yksi toisensa jälkeen ovat tuominneet venäläisjoukkojen tekemiksi oletetut sotarikokset.

Asia, joka on jäänyt huomiotta, liittyy tuleviin sotarikostutkintoihin ja oikeudenkäynteihin. Parikymmentä vuotta sotarikostutkintaa ja sen johtamista tehneenä tiedän, että edelleenkin tärkeimmät tutkinnassa hankittavat ja oikeudenkäynneissä esitettävät todisteet ovat sotarikoksia todistaneiden ja/tai niiden uhreiksi joutuneiden henkilöiden todistajakertomukset.

Tässäkin asiassa kulunut aika on menetetty totuus. Aika ei kultaa muistoja vaan häivyttää ne. Mitä enemmän aikaa itse tapahtuman ja todistajalausunnon kirjaamisen välillä kuluu, sitä enemmän muisti kontaminoituu ja sitä vähemmän tapahtumasta pystytään luotettavasti kertomaan.

Kulunut aika on menetetty totuus. Aika ei kultaa muistoja vaan häivyttää ne.

Suomella olisi nyt erinomainen mahdollisuus toimia tässä asiassa etulinjassa mahdollistamalla alustava kuuleminen sellaisille maahan saapuneille ukrainalaisille, joilla on tällaista tietoa hallussaan. Tällä en tarkoita perinpohjaista todistajakuulustelua, joka tapauksesta ja todistajasta riippuen saattaa kestää useampiakin päiviä, vaan relevanttien perustietojen keräämistä sitä varten suunnitellulla yksinkertaisella kyselylomakkeella. Samassa yhteydessä tulisi suorittaa mahdollisen muun todistusaineiston – tässä tapauksessa lähinnä puhelimissa olevien valokuva- ja videotallenteiden – asianmukainen autentikointi ja taltiointi.

Taltioidulla materiaalilla tulisi olemaan erinomaisen suuri merkitys tuleville tutkinta- ja oikeudenkäyntitoimille, riippumatta siitä, tulevatko ne olemaan ne Kansainvälisen rikostuomioistuimen, Ukrainan viranomaisten tai jonkin muun instanssin vastuulla. Lisäksi on muistettava, että usein oikea-aikaisilla ja oikein kohdennetuilla toimilla ja niistä tiedottamisella saattaa olla myös muita vaikutuksia, liittyvätpä ne sitten sotatoimien ja -rikosten kohteisiin tai niitä tekeviin.

Suomella olisi nyt tilaisuus käyttää sitä valtavaa potentiaalia, joka meillä on ihmisoikeuskysymyksissä, viranomaisyhteistyössä ja kriisinhallinnassa.

Matti Raatikainen

erityisasiantuntija, lähetystöneuvos (työssä Kosovossa), Porvoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide