Lihavuuden hoitamisessa kaikki mahdolliset keinot ovat käytössä

Lihavuuden hoito on terveydenhuollon arkipäivää, mutta valitettavasti se ei ole kyennyt estämään suomalaisten lihomista.

9.4. 2:00

Kasvatustieteen maisteri Anni Huovinen totesi (HS Mielipide 4.4.), että ”jos lihavuuteen yritetään puuttua vain valistuksella ja tarroilla, olisi se samaa kuin alkoholismia yritettäisiin torjua ilman alkoholismin hoitoa”. Vihjaako vaikeatulkintainen lause, ettei suomalaisessa terveydenhuollossa hoideta lihavuutta?

Lihavuuden hoidosta on 20 vuoden ajan ilmestynyt päivitettyjä Käypä hoito -suosituksia, joissa terveyden ammattilaisia ohjeistetaan käyttämään ylipainon vähentämiseksi kaikkia mahdollisia keinoja vastaanotolla annetusta ohjauksesta lihavuusleikkaukseen. Lihavuuden hoito on terveydenhuollon arkipäivää, mutta valitettavasti se ei ole kyennyt estämään suomalaisten lihomista.

Kirjoituksessa Huovinen nosti esille Syömishäiriöliiton toiminnan. Lihavan henkilön ahmintahäiriö on vaikea psykiatrinen sairaus, jota syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan sairastaa elämänsä aikana 2–3 prosenttia suomalaisista. Heille pitää luonnollisesti tarjota psykiatrista hoitoa.

Pakkausmerkinnät auttavat terveellisempiin valintoihin.

Huovinen esitti, että syömishäiriöiden lisäksi ylipainon kertymisessä on usein kyse ”järkkyneestä ruokasuhteesta”. Neljänkymmenen vuoden aikana Suomessa lihavuus aikuisilla on kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut. Ei ole mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ”järkkyneen ruokasuhteen” yleistyminen. Sen sijaan tiedetään, että Suomessa ja muissa maissa pääsyy ylipainon yleistymiseen on epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnan runsastuminen.

Huovinen näkee stigmoja tiettyjen ruoka-aineiden ympärillä ja pelkää niiden aiheuttavan ongelmia lasten ruokasuhteeseen. Ehdotan, ettei häpeämerkki-sanaa sentään ruveta käyttämään silloin, kun ruokapakkauksissa ilmoitetaan yksinkertaisia faktoja makeisten, keksien, sipsipussien ja sokerijuomien epäterveellisyydestä. Niitä käytetään monissa maissa, eikä mitään havaintoja ole siitä, että ne vahingoittaisivat lapsia ja nuoria. Päinvastoin, tutkimusten perusteella tiedetään, että pakkausmerkinnät auttavat heitä terveellisempiin valintoihin.

Pertti Mustajoki

lääkäri, professori

Terve paino -yhdistyksen puheenjohtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide