Monien kotieläintilojen tulevaisuus on vaakalaudalla

Kaupalla on mahdollisuus vaikuttaa maatilojen kannattavuuteen elintarviketeollisuudelle maksettavien hintojen kautta.

10.4. 2:00

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan noin neljännes kotieläintiloista on niin vakavissa talousvaikeuksissa, että niiden jatko on vaakalaudalla. Näiden tilojen lisäksi monella muullakin maatilalla mietitään, kannattaako kylvöjä tehdä ja tuotantoa jatkaa, kun tulot eivät kata räjähdysmäisesti kasvaneita kustannuksia.

Maatalouden kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti ennätyskorkeiksi kohonneet polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat. Maailmantilanne pahentaa kustannusten nousua, mutta jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maatilojen kannattavuus oli kriisissä.

Kaupalla on mahdollisuus vaikuttaa maatilojen kannattavuuteen elintarviketeollisuudelle maksettavien hintojen kautta. Kaupan ja elintarviketeollisuuden hintaneuvottelukulttuuri kaipaa tervehdyttämistä. Kohtuuttoman pitkien sopimusjaksojen ja valmiiksi huonosta hinnasta lähtevän käänteisen huutokaupan sijaan tarvittaisiin mahdollisuutta reagoida nopeammin kustannusten muutoksiin sekä hintatasoa, joka takaisi kohtuullisen tuottajahinnan maatiloille.

Kauppa ei toki osta tuotteita suoraan maatiloilta, mutta elintarviketeollisuuskaan ei voi maksaa tuottajille enempää kuin se itse saa kaupalta. Tällaisena elintarvikeketjun tulonjako ei voi enää jatkua, sillä mikään yritys ei pysty pidemmän päälle jatkamaan, jos toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tilat ajautuvat konkurssiin tai lopettavat.

Maatilojen kaatuminen vaarantaa Suomen elintarvikeomavaraisuuden, joka on huoltovarmuuden kulmakivi. Viime ajat ovat osoittaneet, että rauha Euroopassa ei ole itsestäänselvyys. Myöskään suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys, kuten ei ole sekään, että ulkomailta on aina tuotavissa ruokaa halvemmalla tai ollenkaan.

Suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys.

Suomalaisen ruoan suosiminen ja suomalaisen maatalouden puolustaminen on myös kannanotto eläinten hyvinvoinnin, turvallisen ja puhtaan ruoan, antibioottien hallitun käytön ja ilmaston puolesta. Tuontielintarvikkeiden tuotannossa on voitu käyttää menetelmiä, jotka Suomessa eivät ole laillisia. Suomessa esimerkiksi porsaiden saparoita ei katkaista tai siipikarjan nokkia typistetä, mutta monissa muissa maissa ne ovat käytössä olevia menetelmiä. Viljan pakkotuleennuttaminen kasvinsuojeluaineilla on Suomessa laitonta, mutta käytössä muualla. Salmonellattomuus on Suomessa kananmunantuotannon perustaso, muualla kananmunat ovat potentiaalinen salmonellariski. Suomessa antibiootteja ei käytetä ennalta ehkäisevästi osana ruokintaa vaan tarkkaan harkitusti eläinlääkärien valvomana.

Ilmastonäkökulmasta katsottunakin suomalaisen ruoan suosiminen on perusteltua. Suomalaisten nautojen laitumien tieltä ei kaadeta sademetsää, ja lähellä tuotettua ruokaa ei tarvitse rahdata laivalla merien yli.

Maataloudella on suuri vaikutus elintarvikeomavaraisuuden lisäksi esimerkiksi työllisyyteen. Välillisesti maatalous työllistää ainakin kymmeniätuhansia ihmisiä.

Eikö olisi parempi tehdä työtä sen eteen, että suomalaisessa elintarvikeketjussa olisi vain voittajia?

Salla Rautio

agrologi amk, Hämeenlinna

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide