Ihminen on luotu välttelemään kuntoilua

Miksi sohvalta on vastenmielistä nousta liikkumaan? Selitys piilee evoluutiossa, kertoo kirjassaan Harvardin yliopiston professori.

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 6:32

Ihminen on luotu liikkumaan. Siksi sinunkin, rakas lukija, kannattaisi painua hikilenkille sen sijaan, että istut lukemassa näitä virkkeitä.

Viisaus on puhki toisteltu. Ehkä siis vaihteeksi vähemmän kulunut ajatus: ihminen on luotu karttamaan liikuntaa kaikin keinoin.

Teesi on peräisin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Exercised: Why Something We Never Evolved to Do Is Healthy and Rewarding, jonka on kirjoittanut Harvardin yliopiston professori Daniel Lieberman.

Hänen mukaansa laiskuus on ihmisen oletusasetus. Syynä on se, että liki nykypäiviin saakka välttämättömät askareet ovat vaatineet paljon energiaa. Siksi lajimme on kehittynyt välttelemään turhaa rehkimistä.

Ihmiskeho on myös mestari säästämään virtaa, jos olosuhteet sallivat. Koska lihasmassa kuluttaa runsaasti kaloreita, surkastuu se käyttämättömänä. Sydänkin pumppaa ponnettomammin ja aineenvaihdunta hidastuu, jos ihminen ei liiku. Nykyaikana, kun ympäristö ei vaadi fyysistä ponnistelua, se on tietysti haitallista, sillä kehoa korjaavat ja ylläpitävät toiminnot tarvitsevat liikuntaa.

Metsästyksen, keräilyn ja tulenteon sijaan olisi siis lenkkeiltävä, nosteltava puntteja tai käytävä pilatestunneilla. Ongelma vain Liebermanin mukaan on, että treenaaminen – lukuisista hyödyistään huolimatta – on luontaisten vaistojen vastaista.

Jos sohvalta nouseminen tuntuu vaikealta, voi syyttää parin miljoonan vuoden evoluutiota. Se nimittäin kirkuu: älä, hyvä ihminen, nouse!

Pysy sohvalla, käskee ihmisluonto.

Koska liikunta on terveellistä, voisi olettaa, että raskas kuntoilu auttaisi elämään vanhaksi. Ei se välttämättä auta. Olympiamitalistit elävät keskimäärin alle kolme vuotta pidempään kuin me tavalliset kuolevaiset. Ero tuntuu vaatimattomalta, kun ottaa huomioon kurinalaiset elintavat.

Itse asiassa rankka treenaaminen voi jopa nopeuttaa kehon ikääntymistä. Tutkimusten mukaan maailmankolkissa, joissa ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkään, arkeen ei kuulukaan raivopäinen hikoilu vaan rauhallinen fyysinen aktiivisuus.

Myös esi-isät lepäilivät valtaosan ajasta. Istumisesta puhutaan uutena tupakointina, mutta on havaittu, että tansanialaiset metsästäjä-keräilijät istuvat yhtä paljon kuin länsimaiden asukkaat. Toisaalta: he myös kävelevät tyypillisesti kymmenkunta kilometriä päivässä.

Johtopäätös? Ihminen on luotu liikkumaan, toki. Mutta enimmäkseen rauhallisesti.

Kirjoittaja on HS:n Kuukausiliitteen toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide