Suomalaiset ovat kunnostautuneet rauhanneuvottelijoina, eivät sodanlietsojina

Liittymällä sotilasliittoon allekirjoitamme väistämättä vastakkainasetteluja ruokkivan maailmankatsomuksen, jonka mukaan olet aina joko puolesta tai vastaan.

Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.

14.4. 15:00

Suomen sotien veteraanit jättivät meille perinnöksi itsenäisyyden, vapauden ja rauhan. Tämä ajatus riippumattomuudesta, itsenäisestä päätöksenteosta ja vastakkainasettelujen purkamisesta on ollut yksi maamme nykymenestyksen ja identiteetin kantavista kulmakivistä.

Näihin tekijöihin nojautuen olemme onnistuneet rakentamaan itsellemme pientä kokoamme selvästi merkittävämmän aseman maailman historiankirjoituksessa.

Suomeen on koko rauhanajan historiamme tultu sopimaan, ei sotimaan. Olemme kunnostautuneet maailmankuuluina rauhanneuvottelijoina, emme sodanlietsojina oli kyseessä sitten aseellinen kriisi tai arkisempi elämäntilanne.

Ukrainan-sota herättää pelkoja. Onko tänään kokemamme pelko silti tarpeeksi iso syy luopua merkittävästä osasta maamme koko itsenäisyyden ajan identiteettiä? Pelko on tunnetusti neuvonantajista se huonoin. Miksemme pikemminkin nouse puolustamaan perusarvojamme sen sijaan, että luovumme niistä heti ensimmäisen testin kohdatessamme?

Liittymällä sotilasliittoon allekirjoitamme väistämättä vastakkainasetteluja ruokkivan maailmankatsomuksen, jonka mukaan olet aina joko puolesta tai vastaan. Syöt tai tulet syödyksi. Tällä näyttämöllä voimankäyttö korvaa toistuvasti älyn käytön. Tällainenko on se Suomi, jonka tunnistamme omaksemme ja tämän arvomaailman varaanko rakentuvat itsenäisyytemme seuraavat sata vuotta?

Marko Vuorinen

dokumenttielokuvantekijä

Rooma, Italia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide