Suomen leipomoiden mukaan kustannusten nousu kurittaa alaa. Jauhoissa hinnannousu on yli 20 prosenttia. Polttoaineiden kallistuminen on kohottanut rahtikustannuksia. Kustannusten nousu siirtyy suoraan leipäpussin hintaan. Euroopassa leipomoilla on sama tilanne, mutta ne eivät voivottele vaan uskaltavat yrittää erikoistumalla.
Poikkeusaikana leipomoiden kannattaa iänikuisten ruispalojen ja kauraläpysköjen sijaan erottua leivonnaisillaan, koska erottuva leipomo huomioidaan ja tusinaleipomo unohdetaan. Toivon mielikuvitusta ja vaihtelua leipomoiden valikoimiin. Niihin voisivat kuulua vaikkapa banaanileipä, briossi, focaccia, hedelmäleipä, irlantilainen soodaleipä, kanelileipä, karpaloleipä, maitovuokaleipä, omenavuokaleipä, pähkinäleipä ja ruotsalainen siirappilimppu.
Miksei Suomen suurin leipomo tuotetoiveestani huolimatta leivo luomupaahtoleipää? Miten on mahdollista, ettei Suomen pääkaupungin kaupoista voi ostaa luomutäysmaitoon ja luomuvoihin leivottua luomupullapitkoa? Vappuna Helsingin kaupoista ei voi ostaa luomudonitseja eikä luomumunkkeja.
Vain mielikuvitus on rajana menestyvälle leipomolle!
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.