Nimellinen on vain nimellistä

Inflaation mukanaan tuomat korkeammat korot lisäävät tietenkin valtion korkomenoja, mutta eivät automaattisesti valtionvelan reaalisia hoitokuluja.

21.4. 2:00

Pääkirjoituksessa (HS 15.4.) varoiteltiin Suomen valtiontalouden tasapainon heikkenevän, koska ”kova inflaatio pakottaa Euroopan keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa”. Tästä aiheutuva korkojen nousu johtaa pääkirjoituksen mukaan siihen, että Suomen valtion ”velanhoitokulut alkavat kasvaa sitä mukaa kun Suomi ottaa uutta velkaa ja uusii erääntyviä lainojaan”.

Inflaation vaikutukset valtion velkarasitukseen eivät kuitenkaan rajoitu korkojen nousuun. Hintojen nousu näet myös syö velkojen reaaliarvoa vauhdittaessaan nimellisen bruttokansantuotteen (bkt) kasvua.

Arvioitaessa inflaation vaikutuksia velanhoitokuluihin onkin ratkaisevaa, miten inflaatiosta puhdistettu reaalikorko (nimelliskorko miinus inflaatio) kehittyy. Jos inflaatiovauhti on vaikkapa viisi prosenttia, pitäisi nimelliskoron olla samansuuruinen, jotta reaalikorko olisi edes nolla. Tällaista korkojen nostoa ei ole näköpiirissä.

Valtiovarainministeriö arvioikin tuoreessa talousennusteessaan, johon pääkirjoitus viittasi, ”että reaalikorko voi nyt jäädä entistäkin negatiivisemmaksi, ellei rahapolitiikkaa kiristetä voimakkaasti”. Ministeriö ennustaa tai olettaa julkisen velan reaalikoron olevan –0,8 prosenttia vuonna 2030.

Inflaation mukanaan tuomat korkeammat korot lisäävät tietenkin valtion korkomenoja, mutta eivät automaattisesti valtionvelan reaalisia hoitokuluja. Nimellinen on vain nimellistä.

Sakari Heikkinen

taloushistorian emeritusprofessori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide