Onko hakkuualue nyky-Suomen kansallismaisema?

Maisemat ovat kuin rujoja raiskattuja sotatantereita.

Hakkuualue Ulvilan Kullaalla syksyllä 2019.

21.4. 2:00

Anni Lassila kirjoitti (HS Talous 10.4), että Suomessa metsien hakkuumäärät saattavat kasvaa rajusti Venäjän puun tuonnin loppumisen seurauksena. Jouni Väkevän mielipidekirjoitus (14.4.) otti kantaa Kaakkois-Suomen metsien puolesta.

Asun Kanta-Hämeessä, ja vuosien ajan on ollut nähtävillä, että ympäristöstä kaadetaan metsää ympäri vuoden valtavia määriä. Kanta-Häme ja Päijät-Häme kuuluvatkin alueisiin, joissa hakkuukertymät vuosina 2016–2020 ovat olleet suuria ja rajuja (Metsälehti 29.12.21).

Tämä näkyy ja tuntuu monella eri tapaa. Maisemat ympärillä ovat kuin rujoja raiskattuja sotatantereita. Avohakkuita näkyy joka puolella. Metsäkoneet ovat kuin panssarivaunuja, joilla tuhoamme maaperää pitkiksi ajoiksi. Edes pieneliöille ei jää elintärkeitä kantoja, lahopuita ja risteilevää sienijuuristoa. Onko tämä nyky-Suomen kansallismaisema?

Avohakkuita näkyy joka puolella.

Etelä-Suomessa luonnonmukaista metsää on jäljellä enää vain vähän. Tutut läpikuultavat puupellot ovat talousajattelun tuotosta. Metsiä kaatamalla tuhoamme kiihtyvää tahtia koko elinympäristöämme; floraa ja faunaa. Eläimiä ajetaan kodeistaan, ja niitä liikkuu alueilla, jonne ne eivät kuulu. Lisäksi riista-aidoilla rajaamme entisestään sorkkaeläinten jo minimaalista liikkumatilaa. Suuri osa katoavista lintulajeistamme ei löydä kotia.

Suomen valtio käyttää paljon sanoja, kuten kestävä kehitys, biodiversiteetti ja luonnon monimuotoisuus. Sanat kaikuvat korviini viherpesulta. Kauniit sanat eivät enää riitä, teot ratkaisevat. Kyse on poliittisesta tahdosta ja pitkän aikavälin visiosta. Emme saa missään nimessä antaa Venäjän tuontikiellon vapauttaa lopullista metsien kaatamisen kiimaa. Metsämme eivät sitä kestä.

Joanna Moorhouse

Metsiemme puolesta, Kanta-Häme

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide