Ranskan vaalit näyttävät suuntaa koko Euroopalle, myös Suomelle

Marine Le Penin voitto olisi tappio Suomen tavoitteille.

21.4. 2:00 | Päivitetty 21.4. 9:47

Ranskalaiset valitsevat sunnuntaina maalleen presidentin. Tällä kertaa Ranskan vaaleissa panos on todella iso. Niin Suomelle, koko Euroopalle kuin Venäjällekin.

Mielipidemittauksista päätellen nykyinen presidentti Emmanuel Macron voittaa. Kisasta tulee kuitenkin tiukka. Äärioikeiston Marine Le Pen on kirinyt viime aikoina.

Suomalaisen silmään Le Penin kiri vaikuttaa oudolta. Hän nostatti kannatustaan vielä hetki sitten kiehnäämällä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kainalossa. Kun Venäjä miehitti Krimin, Le Pen arvioi Krimin kuuluneenkin Venäjälle, minkä alueen kansanäänestys hänen mielestään vahvisti. Le Penin puolue on saanut Venäjän avulla rahoitusta.

Ukrainan sodan sytyttyä Le Pen on ottanut hieman etäisyyttä Venäjään. Mutta vain hieman. Le Pen toivoo, että Ranska pysyisi puolustusliitto Natossa, mutta irtoaisi sen keskitetystä komentojärjestelmästä. Hän ei halua, että Venäjä-pakotteita laajennettaisiin energiakauppaan.

Myös EU-politiikasta Le Pen toivoo hieman samantyyppistä: Ranskan pitäisi ajaa unionissa Ranskan omia ja erillisiä etuja. Hän on kuvaillut Britannian eroamista EU:sta oikeaksi ratkaisuksi. Le Penillä on riittänyt sympatiaa Unkarin tavalle hoitaa demokratiaansa ja EU-suhteitaan.

Tällaisilla tulkinnoilla ei esimerkiksi Suomessa pärjäisi. Mutta Ranska ei ole Suomi – ranskalaisessa maailmassa on yhä jäänteitä suurvaltahistoriasta. Ranskalaisia kiinnostavat enemmän Ranskan sisäiset asiat, kuten hintojen nousu ja inflaation kiihdyttämä eriarvoistuminen. Le Pen on keskittynyt näihin teemoihin, ranskalaisen mentaliteetin hyväilyyn, ja tarjonnut helppoja vastauksia: lisää rahaa niille, jotka rahaa vaativat.

Keskustaoikeistosta ponnistavan Emmanuel Macronin haasteet ovat toisenlaiset. Voittaakseen hänen on kerättävä tuekseen mahdollisimman suuri osa niistä äänestäjistä, jotka äänestivät ensimmäisellä kierroksella äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchonia. Maltillinen oikeisto ja sosialistit ovat jo taskussa. Oikeistolle Macron on luonnollinen valinta ja sosialisteille Le Pen ihan luonnoton.

Mélenchonin ja Macronin äänestäjien profiilissa oli iso ero. Macronia äänestivät ensimmäisellä kierroksella iäkkäät ja hyvin toimeentulevat. Mélenchonia tukivat nuoret ja vihreitä arvoja kannattavat.

Mélenchonille Macron on kirosana. Mélenchon on kertonut äänestäjilleen, että Le Penille ei saa antaa ainuttakaan ääntä eikä äänestämättä tule jättää. Looginen johtopäätös olisi tietysti yllyttää äänestämään Macronia, mutta hänen nimeään Mélenchon ei pysty mainitsemaan.

Macron on suunnannut nyt nuorten ja vihreiden joukkoon. Hän on puhunut ympäristöstä, nuorten asemasta ja ilmastonmuutoksesta. Samalla hän tekee eroa Le Peniin, joka suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan nihkeästi. Le Pen on vaatinut muun muassa, että tuulivoimaloiden rakentaminen tulisi lopettaa, koska ne ovat hänen mielestään tehottomia ja kalliita.

Ranskan vaaleja kannattaa suhteuttaa Suomen EU-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikan tarpeisiin. Vertailu kertoo, että Le Penin voitto olisi Suomen tappio. Jos Suomi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, Suomen kannalta olisi hyvä, jos Naton sisälle ei nousisi juuri nyt kiistoja liiton toimintatavoista.

Macron liehittelee nuoria ja vihreitä.

Suomen EU-politiikasta tunnistaa pienen maan strategian: komissiolle on annettava vahva rooli, jotta suuret maat eivät kaappaisi unionia. Le Pen haluaisi hajottaa integraatiota ja ajaa Ranskan etua.

Le Penin voitto olisi Venäjän voitto. Saksa ei ole ollut halukas pysäyttämään energian tuontia Venäjältä. Jos Ranskan presidentti tulisi Saksan rinnalle, pakotteita ei laajennettaisi öljyn tai kaasun tuontikielloilla. Venäjän sotaa rahoittava energiakauppa jatkuisi.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide