Tuulivoimalla on ylivoimaisia etuja puuhun verrattuna

Puu vaatii tuotettua energiayksikköä kohden huomattavasti enemmän maa-alaa kuin tuulienergia.

26.4. 2:00

Anne Tolvanen ja Markku Remes nostivat (HS Mielipide 21.4.) esiin tärkeän energiamurrosta koskevan haasteen: fossiilista energiaa korvaavan uuden energiantuotannon rakentamisessa tulee minimoida haitat luonnolle. Hajautetun tuotannon sijoittaminen on erityisen kriittistä.

Fossiiliset polttoaineet sisältävät paljon energiaa tiiviissä muodossa.

Kaikki niitä korvaavat energianlähteet ydinvoimaa lukuun ottamatta vaativat enemmän tilaa. Tämä koskee myös biomassasta, kuten puusta, saatavaa energiaa. Puu vaatii tuotettua energiayksikköä kohden huomattavasti enemmän maa-alaa kuin esimerkiksi tuulienergia.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tuulivoiman suora maankäyttövaikutus on noin 1,3 neliökilometriä terawattituntia kohden ja maisemavaikutus noin 126 neliökilometriä terawattitunnilta, kun vaikutukset bioenergialla ovat jopa yli 800 neliökilometriä terawattituntia kohden.

Talousmetsä voi hyvin soveltua tuulipuistoksi.

Hakkuut on myös vapautettu ympäristövaikutusten arvioinnista, johon tuulivoima velvoitetaan. Nämä seikat usein unohtuvat keskustelusta, koska puuenergian käyttö on ollut maan tapa. Nyt fossiilisista luopuminen aiheuttaa niin suuren energiamurroksen, että tapaa on tarkasteltava uudessa valossa.

Tuulivoiman sähköntuotantokyky on puuhun verrattuna ylivoimainen, kun katsotaan vaadittua maapinta-alaa. Metsän keskimääräinen vuosikasvu on Suomessa noin 4,6 kuutiota hehtaarilla. Viiden megawatin tuulivoimalan vaatiman noin sadan hehtaarin metsäalueen vuosikasvu on siten noin 460 kuutiota, josta saadaan vuodessa kasvatuksen, korjuun ja energiakäytön hyötysuhteet huomioiden maksimissaan noin 320 MWh sähköä ja lisäksi noin 600 MWh lämpöä. Tämä riittää noin 46 omakotitalon tarpeisiin.

Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) keräämien tilastojen perusteella uuden viiden megawatin tehoisen tuulivoimalan kapasiteettikerroin on noin 0,4, eli voimala tuottaa vuodessa yli 17 000 MWh sähköä, joka riittää jopa 1 700 lämpöpumpuilla varustetun omakotitalon tarpeisiin.

Ylivoima korostuu pidemmällä ketjussa: jos metsän vuosikasvu jalostettaisiin liikennepolttoaineiksi, sadan hehtaarin vuosikasvu mahdollistaisi noin 1,3 miljoonaa ajokilometriä ja tuulivoima sähköautolla 65 miljoonaa kilometriä.

Vertailu ei poista tarvetta harkita tuulivoimaloiden sijoittelua, jossa tulee huomioida jo olemassa oleva infrastruktuuri, kuten tiet ja sähköverkot. Talousmetsä voi hyvin soveltua tuulipuistoksi, jossa voidaan tuulisähkön tuotannon lisäksi edelleen harjoittaa myös metsätaloutta.

Jero Ahola

energiatehokkuuden professori, LUT

Antti Majava

tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

Tere Vadén

tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide