Työterveyshuollon palvelut toimivat Suomessa hyvin

Työkyvyn arviointi ja tukeminen edellyttävät työn asettamien vaatimusten tuntemista.

25.4. 2:00

Helsingin Sanomien pääkirjoitus haastoi keskusteluun työterveyshuollon ongelmista (22.4.). Kirjoituksessa esitetyt näkökohdat kaipaavat tarkennuksia.

Työntekijöiden hyvä terveys ja työkyky sekä turvalliset työpaikat ovat keskeinen edellytys hyvinvointiyhteiskuntamme toiminnan jatkumiselle. Noin kaksi miljoonaa työikäistä kuuluu työterveyshuollon palveluiden piiriin, ja niin työntekijät kuin työnantajatkin arvioivat palvelujen toimivan varsin hyvin.

Työnantajat joutuvat lain velvoittamana hankkimaan ja kustantamaan työterveyshuollon palvelut, joten on ilmeistä, että ne haluavat olla myös päättämässä palveluiden laadusta ja toteutuksesta.

Työntekijät puolestaan edellyttävät, että työ on turvallista, työstä ei aiheudu sairauksia ja työntekijöiden työkyvystä pidetään huolta. Työterveyshuollon kustannuksista vastaavat käytännössä täysimääräisesti työnantajat ja työntekijät yhdessä. Työelämän ulkopuoliset tahot eivät osallistu kustannusten kattamiseen.

Väite työterveyshuollon painottumisesta sairauksien hoitoon vaatii täsmennystä. On välttämätöntä, että sairaanhoito kuuluu osana työterveyshuollon toimintaan. Tämä siksi, että työterveyshuollon keskeinen tehtävä on ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä varhainen toteaminen. Ilman riittävää työterveyden asiantuntemusta tämä ei toteutuisi muussa terveydenhuollossa.

On välttämätöntä, että sairaanhoito kuuluu työterveyshuoltoon.

Työn terveysriskien ja työpaikan olosuhteiden tunteminen sekä ymmärrys työn merkityksestä terveydelle ovat työterveyshuollon erityisosaamista. Työntekijän sairauksien tutkimuksen ja hoidon jatkona ovat työkyvyn arviointi ja tukeminen. Nämäkin jäävät liian usein hoitamatta muussa terveydenhuollossa. Työkyvyn arviointi ja tukeminen edellyttävät työn asettamien vaatimusten tuntemista. Tätä osaamista on juuri työterveyshuollossa.

Suomen työterveyshuollon vertaaminen muihin maihin on ongelmallista. Yhtä kattava työterveyshuolto on vain muutamassa muussa maassa. Niissäkin kokonaisvaltaisen, moniammatillisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sijaan toiminnan painopiste on sairaaloissa tehtävässä työperäisten sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa. Näissä maissa vain vakavaraisimmat yritykset ovat pystyneet toteuttamaan laadukkaasti työpaikkojen oman työterveyshuollon. Muiden työikäisten terveys hoidetaan tällöin yleislääkäritasoisessa terveydenhuollossa, jossa vain harvoin on työterveyshuollon erikoislääkäritasoista osaamista, moniammatillisesta toiminnasta puhumattakaan.

Askel työikäisille tarjottavan pelkän yleislääkäritasoisen terveydenhuollon suuntaan olisi vakava heikennys nykyisestä työterveyshuollosta Suomessa.

Sote-uudistuksen edetessä hyvinvointialueiden päättäjien ymmärryksen lisääminen työterveyshuollon järjestämiseen liittyvistä velvoitteista ja mahdollisuuksista on nyt ajankohtaista. Hyte-alueiden työterveyshuollosta vastaavien tahojen on pyrittävä yhteistyöhön peruspalveluiden, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen, työvoimahallinnon ja muiden välttämättömien toimijatahojen kanssa. Tavoite on luoda saumaton palveluketju työikäisten ihmisten työterveyden hoitamiseen ja työkyvyn tukemiseen.

Kari Reijula

työterveyden professori

varadekaani, lääketieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide