Äitiyshuollon tulee vastata koko perheen tuen tarpeisiin

Lasten hyvinvointi ja turvallisuus riippuu vanhempien hyvinvoinnista.

Synnytyksen jälkeen neuvolakäynneillä seurataan vauvan kehitystä ja tuetaan vanhempien ja perheen hyvinvointia.

29.4. 2:00

Laura Sandström kirjoitti (HS Mielipide 22.4.), että äitiyshuollon tulee vastata naisten tarpeisiin. Olemme tästä samaa mieltä, mutta mielestämme äitiyshuollon pitää vastata myös koko perheen tuen tarpeisiin.

Äitiyshuolto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyisenä hyvänä yhteistyönä on kustannusvaikuttavaa. Äitiysneuvolassa seurataan sekä raskaana olevan että sikiön vointia ja tuetaan vanhempien ja perheen hyvinvointia. Synnytyssairaalat vastaavat synnytyksen ja äskettäin synnyttäneen ja vastasyntyneen hoidosta.

Synnytyksen jälkeen äiti ja vastasyntynyt ovat joitakin viikkoja kirjoilla äitiysneuvolassa tai vastasyntynyt kirjataan suoraan lastenneuvolan asiakkaaksi. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut muodostavan jatkumon. Monet suomalaiset tutkimukset osoittavat, että parhaimman hyödyn perheet saavat silloin, kun perheellä on sama terveydenhoitaja raskausajalta alkaen lapsen koulun aloitukseen asti. Hoidon jatkuvuus, tuttuus ja luottamus lisäävät avointa keskustelua myös sensitiivisistä kysymyksistä, avun tarpeiden tunnistamista ja asiakastyytyväisyyttä.

Raskauteen liittyvät terveysongelmat, esimerkiksi lihavuus, diabetes ja korkea verenpaine edellyttävät tiivistä seurantaa, usein myös synnytyksen jälkeen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat ajantasaista tietoa ja tukea esimerkiksi päihteiden käytön tai tupakoinnin lopettamiseen, riittävään liikuntaan ja lepoon, monipuoliseen ravitsemukseen ja kodin turvallisuuteen. Raskausaika on otollinen tilaisuus tehdä muutoksia.

Lasten hyvinvointi ja turvallisuus riippuu vanhempien hyvinvoinnista.

Lasten hyvinvointi ja turvallisuus riippuu vanhempien hyvinvoinnista. Esimerkiksi raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi sairastua sekä äiti että toinen vanhempi. Kustannusvaikuttava masennuksen ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito on mahdollista neuvolassa. Neuvolan terveystarkastukset ja lisäkäynnit mahdollistavat keskustelun myös synnytyspelosta ja traumaattisista kokemuksista tiiviissä yhteistyössä äitiyspoliklinikan henkilöstön kanssa. Erityistä tukea on mahdollista saada väkivaltakokemusten, päihdeongelmien tai lastensuojelutarpeiden vuoksi.

Pandemia-aikana neuvolan resurssit ovat vähentyneet ja hoidon jatkuvuus on kärsinyt. Neuvolan ja synnytyssairaalan yhteistyössä järjestämään synnytys- ja perhevalmennukseen ei ole ollut riittäviä resursseja. Hyvinvointialueilla kannattaa varmistaa ehkäisevän työn resurssit ja riittävä tuki sitä eniten kaipaaville ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Näin saavutetaan sekä kustannusten säästöä että inhimillisesti kestävimpiä ratkaisuja.

Satavuotiaat neuvolapalvelut ovat kyenneet muuttumaan ja ajantasaistamaan toimintamuotojaan ja kykenevät jatkossakin, kun niiden toimintaedellytykset turvataan. Laadukkaan äitiyshuollon edellytyksenä on monialainen yhteistyö ja saumaton tiedonkulku neuvolan ja synnytyssairaalan välillä sekä toimivat palvelu- ja hoitoketjut, myös sosiaalipalvelut huomioiden.

Tuovi Hakulinen

tutkimuspäällikkö

Ulla Korpilahti

kehittämispäällikkö

Päivikki Koponen

horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide