Oodi Macronille

Euroopan unioni on kulkenut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin haluamaan suuntaan.

27.4. 2:00 | Päivitetty 27.4. 9:28

Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina toisen kerran Ranskan presidentiksi. Hän asteli kannattajiensa eteen pitämään puhetta Pariisissa. Taustalla soi Ludvig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta napattu osa Oodi ilolle, joka on sävelletty Friedrich Schillerin idealistiseen runoon. Sama melodia soi vuonna 2017 Louvren pihalla, kun Macronin presidenttiyttä juhlittiin ensimmäisen kerran. Se on Euroopan unionin tunnushymni.

Macron listasi syksyllä 2017 tavoitteensa presidenttinä. Monet niistä liittyivät Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Macron halusi tiivistää EU:ta niin taloudellisesti kuin puolustuksellisestikin.

Eurooppa onkin mennyt Macronin kaavailemaan suuntaan. Koronaviruspandemian vastaiset toimet toivat unioniin lisää taloudellista yhteisvastuuta ja yhteistä velkaa. Euroopan vihreä siirtymä kasvattaa politiikan mahdollisuuksia ohjailla markkinoita, mikä sopii hyvin ranskalaiseen talousajatteluun.

Euroalueen talouskuri on pehmentynyt. Tiukkoihin vaje- ja velkarajoihin ei ole paluuta, kuten Ranska on toivonutkin. Kiinan taloudellinen paine kääntää unionin kilpailu- ja teollisuuspolitiikkaa protektionistisemmaksi, ranskalaisemmaksi.

Saksan valtaa on valunut Italialle ja Ranskalle.

Myös Euroopan keskuspankki (EKP) on siirtynyt siihen suuntaan, jota Ranska toivoi, kun euroaluetta rakennettiin. EKP ei ole enää vain inflaation säätelijän roolissa, kuten Saksa vaati. EKP:n elvytysratkaisut ja odottelu rahapolitiikan kiristämisessä kertovat, että keskuspankki on siirtynyt huolehtimaan entistä enemmän reaalitalouden tarpeista. Aivan kuten Ranska alun perin toivoikin.

Ukrainan sota tiivistää nyt myös turvallisuuspolitiikan yhteistyötä, mikä sopii Macronin viiden vuoden takaisiin piirustuksiin.

Macron on saanut sekä talous- että Venäjä-politiikassaan rinnalleen Italian pääministerin Mario Draghin. He ovat vaatineet venäläisen energian tuontikieltoja. Ranska on jo päättänyt lähettää Ukrainaan raskasta aseistusta. Italia aikoo tehdä samoin. Saksa on tehnyt viime viikkoina selväksi, että se ei pysy mukana.

EU-johtajuus on muuttunut. Saksan ja Ranskan tandemin sijasta unioni kulkee nyt kolmipyörällä. Toisen kauden huolettomuus ja Euroopan taloudelliset sekä turvallisuuspoliittiset muutokset tarjoavat Macronille mahdollisuuden lisätä entisestään Ranskan valtaa EU:n välityksellä – eli toteuttaa sen, mitä hän vuonna 2017 halusikin.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide