Liioittelevatko Ilkka Remes ja muut suomalaiset jännityskirjailijat Venäjän sotataktista neroutta?

Fiktion luoma kuva venäläisten kyvykkyydestä kyber- ja hybridioperaatioissa saattaa vaikuttaa myös siihen, millaisiin hyökkäyksiin varaudumme todellisuudessa.

29.4. 2:00 | Päivitetty 29.4. 6:37

Ilkka Remes on tehnyt itsestään yhden Suomen myydyimmistä kirjailijoista maalailemalla todentuntuisia uhkakuvia Venäjästä.

Esimerkiksi trillerissä Horna Ruotsi hakee Natoon, Suomi seuraa vanavedessä ja Venäjän reaktio on raju. Jäätyvä helvetti taas kuvaa tilannetta, jossa nerokkaiden kyberiskujen sarja lamauttaa asuntojen lämmityksen. Tavalliset ihmiset alkavat jäätyä koteihinsa.

Taavi Soininvaara kalastaa samalla apajilla. Darwinin seitti kuvittelee Venäjän tiedustelun salaisen operaation, jota on punottu vuosikymmeniä.

Tuoreempi tekijä, 2020-luvun uhkakuvia maalaileva Helena Immonen kuvaa kirjassaan Operaatio Punainen kettu tilannetta, jossa Venäjä hyökkää Gotlantiin ja Hankoon. Sitä edeltää sarja hybridi- ja kyberiskuja ja biologista sodankäyntiä.

Myyntilistojen kärjessä vuodesta toiseen pysyvät trilleristit kuvaavat venäläiset nerokkaina taktikkoina ja teknologian mestareina. Kuten fiktio aina, tämä on uhkakuviin perustuvaa liioittelua.

Ukrainan sota on näyttänyt, että sähköt ja vesi eivät ole katkenneet kaikkialta hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta maasta. Kirurgisen tarkkojen täsmäiskujen sijaan ongelmia ovat aiheuttaneet venäläisten brutaalit siviilikohteiden pommitukset.

Ovatko vaikutusyritykset niin hienostuneita kuin trillereissä?

Ukrainalaiset ovat läpi sodan pystyneet julkaisemaan sosiaalisessa mediassa tuhansia videoita. Vaikka yhteyksissä on ollut ongelmia, ukrainalainen yhteiskunta ei vaikuta kokonaan lamautuneen edes herkimmiltä teknisiltä osiltaan.

Vaikka Krimin valtaus vuonna 2014 sujui nopeasti, Hostomelin lentokentälle sodan alussa hyökänneet venäläiset erikoisjoukot lyötiin takaisin. Nerokkaan ja uskaliaan pikaiskun sijaan venäläisten toiminta vaikutti omien sotilaiden mielettömältä lahtaamiselta.

Entä jos kuvamme venäläisestä sotakyvykkyydestä onkin ylimitoitettu, osin trillerien maalailemien kuvien innoittamana?

Suomalaisessa julkisuudessa pidetään lähes varmana, että Venäjältä tulee vihamielisiä vaikutusyrityksiä. Niiden ajatellaan usein olevan luonteeltaan hienostuneita ja teknisesti kehittyneitä.

Alustavien tietojen mukaan Nato-jäsenhakemus jätetään toukokuun puolivälissä. On hyvin todennäköistä, että joitain Venäjän reaktioita hakemushetkellä tulee.

Jää nähtäväksi, ovatko Remes, Soininvaara ja Immonen keinojen maalailussaan oikeassa. Ovatko vaikutusyritykset niin hienostuneita kuin trillereissä kuvataan vai nähdäänkö jotain suoraviivaisen raskasta?

KIrjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide