Pakolaislasten perheenjäsenet tarvitsevat apua perheenyhdistämisessä

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti, jos lapsi tai hänen vanhempansa ovat joutuneet eri valtioihin.

8.5. 2:00

Tutkimuksen valossa on selvää, että Suomeen konfliktialueilta tulleet lapset ja aikuiset voivat paremmin ja kotoutuvat helpommin, jos he saavat elää perheidensä kanssa. Siitä huolimatta eri hallitukset ovat tehneet reilun vuosikymmenen aikana lukuisia kiristyksiä perheenyhdistämistä koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Yksi merkittävä muutos on, että Suomessa asuva perheenjäsen ei voi panna vireille perheenjäsentensä oleskelulupahakemuksia, vaan hakijoiden tulee panna hakemukset vireille Suomen edustustoissa tai sähköisessä asiointijärjestelmässä. Muutoksen seurauksena hakemusmäärät romahtivat.

Ilman huoltajaa Suomeen tulleilla turvapaikanhakijalapsilla on tukenaan edustaja, jonka tehtävä on muun muassa huolehtia lapsen edun toteutumisesta turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosessissa. Perheenyhdistämisen osalta edustaja voi neuvoa ja selvittää asioita.

Matka Suomen edustustoon on monilla alueilla pitkä, kallis ja vaarallinen. Koronapandemian aikana matkustusrajoitukset ja lähetystöjen sulkeminen vaikeuttivat tilannetta. Poikkeustilanteissa edustajat ovat auttaneet ulkomailla olevien perheenjäsenten oleskelulupahakemusten tekemisessä, koska huoltaja ei ole osannut hakemuksen tekokieliä suomea tai englantia.

Sähköisen hakemuksen tekeminen vaatii internetyhteyden lisäksi it-taitoja ja laitteita, joita esimerkiksi pakolaisleireissä asuvilla ei ole. Viranomaisohjeiden ja Helsingin hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan edustajat eivät kuitenkaan saa käyttää palkallista työaikaa hakemuksiin, eikä perheen tilanteella ole merkitystä asiaa arvioitaessa.

Oleskeluluvan Suomesta saaneen lapsen huoltajalla on oikeus hakea oleskelulupaa itselleen ja alaikäisille lapsilleen, mutta oikeus ei voi toteutua, jos perhe ei saa hakemusta vireille. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti, jos lapsi tai hänen vanhempansa ovat joutuneet eri valtioihin. Sanna Marinin (sd) hallitus suunnittelee lakimuutosta, joka antaisi kansainvälisen suojelun piirissä oleville henkilöille nykyistä paremmat mahdollisuudet saada perheenjäseniään Suomeen.

On tärkeää ratkaista myös kysymys siitä, kenelle kuuluu perheenyhdistämishakemusten teossa auttaminen silloin, kun perheenjäsenet haluaisivat asua yhdessä Suomessa mutta eivät pysty itse tekemään hakemuksia. Kunnan maahanmuuttopalveluiden sosiaalityöntekijät ovat usein liian kiireisiä suuren asiakasmäärän takia. Sosiaalityöntekijät, edustajat ja muut alan toimijat tarvitsevat ohjeistusta, koulutusta ja resursseja asian ratkaisemiseksi.

Lasten ja perheiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, jos perheenyhdistämisen onnistuminen on kiinni perheen varallisuudesta, koulutuksesta tai kielitaidosta.

Anna G. Mikkonen

valtiotieteiden maisteri, edustaja

Edustajat turvapaikanhakijalapsille ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide