Espoossa on toteutettu puurakenteisia kouluja

Puun käyttö mahdollisti joustavan pohjaratkaisun ja sympaattiset tilat.

30.4. 2:00

Helsingin Sanomat kierrätti (26.4.) Rakennuslehden artikkelia Espoon Tiistilään rakennettavasta puurakenteista koulusta. Hankkeessa on paljon ajankohtaisia ja kannatettavia piirteitä. Kouluhankkeen esittely ensimmäisenä espoolaisena puukouluna kuitenkin ihmetytti. Vanhojen idyllisten kansakoulujen jälkeenkin Espooseen on toteutettu puurakenteisia kouluja. Ainakin Tapiolaan vuonna 1957 valmistuneessa Aarnivalkean koulussa käytettiin puuseinäelementtejä.

Suunnittelin vuonna 1987 valmistuneen Lähderannan koulun Arkkitehtitoimisto Touko Nerosella. Siihen aikaan puun käyttö ei ollut kovin yleistä eikä aina arvostettuakaan. Puun käyttöön päädyttiin kustannussyistä: puu oli edullisin materiaali ja puurakenteisena rakennus voitiin perustaa ilman paalutusta, kun rakennuksen sijoitti sopivaan paikkaan oikean muotoisena. Puun käyttö mahdollisti joustavan pohjaratkaisun ja sympaattiset tilat.

Niin sanottua homekoulukeskustelua seuratessa ja Lähderannan koulun suunnittelua mieleen palautellessani tein havainnon, jolla voi olla merkitystä, kun ihmettelemme koulujen rakennevaurioiden yleisyyttä. Koulujen ja muiden rakennusten tontit on liian usein kaavoitettu perustamisolosuhteiltaan alueen huonoimmille tai kalleimmille paikoille, koska niille ei ole voitu muodostaa luovutuskelpoisia tontteja. Nämä paikat ovat usein viheralueiden reunoilla. Lähderannan koulua ei ole tähän mennessä kuitenkaan näkynyt vauriorakennusten listalla – pitkäikäinen puurakennus on paras puurakentamisen puolesta puhuja.

Ote Espoon koulujen rakennusinventoinnista 2017: ”[Lähderannan] Koulurakennus edustaa puun paluuta julkiseen rakentamiseen ja samalla myös uudenlaista, perinteisiä aiheita hyödyntävää puuarkkitehtuuria. Kokonaisuus edustaa inhimillistä mittakaavaa ja luo vaikutelman pikkukaupungista. Koulu on säilynyt erittäin hyvin.”

Asko Takala

arkkitehti SAFA, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide