Demokratiat ja oikeusvaltiot lisäävät maailman turvallisuutta

Sodat demokratioiden välillä ovat hyvin harvinaisia. On vaikea kuvitella oikeasti demokraattisen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

30.4. 2:00

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on alleviivannut, miten tärkeää demokratian ja oikeusvaltion vaaliminen on – ja miten vaarallista päinvastainen kehitys voi olla. Demokratian tila on heikentynyt maailmanlaajuisesti autoritaaristen valtioiden kasvattaessa valtaansa.

Hallitustenvälisen demokratiajärjestön International Idean mukaan kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu tällä hetkellä valtioissa, joissa demokratia taantuu tai jotka ovat autoritaarisia. Autoritaariset valtiot ovat akuutti turvallisuusuhka maailmalle, sillä niistä puuttuu demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukainen vallankäytön sääntely. Demokratian ja oikeusvaltion tukeminen maailmalla on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta välttämätöntä.

Demokratia ja oikeusvaltio suojaavat meitä kaikkia: sodat demokraattisten valtioiden välillä ovat hyvin harvinaisia. Tämä johtuu demokraattisten ja oikeusvaltion periaatteita noudattavien valtioiden rakenteista. Yhteisiä ongelmia sekä sisä- että ulkopolitiikassa pystytään ratkaisemaan rakentavin keinoin.

Vapaat ja läpinäkyvät vaalit, vapaa media, vahva oppositio, monimuotoinen kansalaisyhteiskunta, itsenäiset tuomioistuimet, ihmisoikeuksien kunnioitus ja vahva oikeusvaltio ovat tärkeitä toimivan demokratian osatekijöitä. Autoritaariset valtiot muodostavat turvallisuusriskin, sillä niistä puuttuvat valtaa tasapainottavat mekanismit, ja se mahdollistaa valtaa käyttävien arvaamattomat toimet.

Yksi taustatekijä Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan on Venäjän demokratian ja oikeusvaltion heikko tila. Demokraattisessa valtiossa oppositio olisi todennäköisesti kyseenalaistanut sodan syitä, vapaa media ja kansalaisyhteiskunta olisivat torjuneet disinformaatiota ja toimiva parlamentti olisi pyrkinyt löytämään konfliktiin rauhanomaisia ratkaisuja.

On vaikea kuvitella tilannetta, jossa oikeasti demokraattinen Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaa vastaan. Demokratian tukeminen pitäisikin nähdä myös turvallisuuspoliittisena työkaluna.

Autoritaariset valtiot ovat akuutti turvallisuusuhka.

Oikeusvaltio estää tai ainakin luo pidäkkeitä rikoksiin syyllistymiseen, kuten laittomaan hyökkäystekoon, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, joukkotuhontaan tai sotarikoksiin. Jos rikoksia tapahtuu, epäilyt tutkitaan riippumattomasti ja rikosvastuu toteutuu. Oikeusvaltiossa kaikki vallankäyttö, myös valtionjohto, on sidottu lakiin. Päätöksenteko on sidottu muun muassa laaja-alaiseen valmisteluun ja virkavastuulla esittelyyn. Tämä edesauttaa totuuden, läpinäkyvyyden ja laillisuuden toteutumista.

Tekemällä demokratia- ja oikeusvaltiotyötä Suomi, EU ja kansainvälinen yhteisö pystyvät vahvistamaan eri maiden poliittisia instituutioita ja oikeusvaltion osatekijöitä, kuten puolueita, parlamentteja, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, hyvää hallintoa ja korruption torjuntaa. Näin lujitetaan demokraattisia perustuksia. Vapaa ja moniarvoinen media sekä kansalaisyhteiskunta ovat tärkeitä tämän kokonaisuuden osia.

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Selonteossa linjataan, että oikeusvaltioperiaate, demokratia sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa ja että Suomi edistää niiden toteutumista laaja-alaisesti kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisesti. Tämä linjaus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Demokratian ja oikeusvaltion tukeminen on Suomen ulko- ja kehityspolitiikan pitkäaikainen painopiste. Tämän työn jatkaminen on nykyisessä maailmantilanteessa Suomelle entistä tärkeämpää.

Demokratian ja oikeusvaltion tukemisen on oltava myös osa sitä turvallisuuspoliittista keskustelua, jota Suomessa parhaillaan käydään. Kyse on sekä Suomen toiminnan vahvistamisesta että mahdollisimman vaikuttavasta yhteistyöstä samoihin tavoitteisiin sitoutuvien maiden, kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen kanssa. Demokratian ja oikeusvaltion tukemiseen tarvitaan myös tekoja.

Tuija Brax ja Gary Klaukka

Brax on Oikeusvaltiokeskuksen johtaja. Klaukka on eduskuntapuolueiden demokratiatukijärjestön Demo Finlandin vt. toiminnanjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide