Nato-hankkeen johtajuus on ollut kateissa

Valtiojohdon selkeästi perusteltu kannanotto olisi tuonut ryhtiä Nato-asian käsittelyyn ja terävyyttä yleiseen keskusteluun – enemmän faktoja ja vähemmän tunteita.

3.5. 2:00

Suomessa on ainutlaatuista, että kansa tönäisi Nato-hankkeen liikkeelle, vaikka olisi ollut luontevampaa, että aloite olisi tullut valtiojohdolta. Koska Nato-asiassa johtajuus on ollut kateissa, paine purkautui alhaalta ylös kahdella kansalaisaloitteella. Aloitteet on päivätty helmikuun lopussa, mutta jo pidemmän aikaa ennen sitä käytiin kansalaisten kesken vilkasta keskustelua Natosta.

Kansan hereillä oloa osoittaa sekin, että ensimmäinen aloite on päivätty jo muutamaa päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Myös kansalaisten Nato-kannatus oli nopeassa nousussa.

Tässä vaiheessa valtiojohto vielä jarrutteli Nato-hanketta. Esimerkiksi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) katsoi maaliskuun alussa, ettei ole oikea aika hakea Naton jäsenyyttä. Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan sanoi tammikuussa pitävänsä hyvin epätodennäköisenä, että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana. Onkin hyvin mahdollista, että Nato-hanke ei olisi käynnistynyt ilman kansalaisten voimakasta esilletuloa.

Ukrainan sota ja kansan paine alkoivat muuttaa poliitikkojen Nato-kantoja myönteisiksi. Monet poliitikot ovat sanoneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan kääntäneen heidän kantansa. Tällainen perustelu voi viitata puutteisiin ulkopoliittisessa ymmärryksessä, sillä hyökkäys Ukrainaan ei aiheuttanut sotilaallista uhkaa Suomelle.

Sen sijaan hyökkäys on saanut monet poliitikot käsittämään vasta nyt, millaisia motiiveja on Venäjän toiminnan taustalla. Lisäksi ymmärretään, että Suomen ja Itämeren turvallisuustilanne voisi huonontua, jos sota laajenisi Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Syynä takinkäännölle on voinut olla myös opportunismi, sillä voittajien puolella on mukavampaa – ainakin politiikassa.

Valtiojohto – ainakin presidentti ja pääministeri – olisi voinut heti alkuvaiheessa avoimesti ilmaista kannattavansa Nato-jäsenyyttä, vaikka myöhästyikin kansalaisten esilletulosta. Valtiojohdolla on käytettävissään paras tieto turvallisuuspoliittiseen arviointiin.

Selkeästi perusteltu kannanotto olisi tuonut ryhtiä Nato-asian käsittelyyn ja terävyyttä yleiseen keskusteluun – enemmän faktoja ja vähemmän tunteita. Lisäksi Nato-kantojen spekulointi olisi jäänyt vähemmälle. Valtiojohto on kuitenkin päättänyt pantata kantaansa viimeiseen asti.

Suomessa Natoon liittyvässä keskustelussa on perinteisesti ollut outo salailun ilmapiiri, ja tarpeetonta Nato-kantojen piilottelua on hankkeen edetessä esiintynyt laajasti poliitikkojen keskuudessa.

Nato on osa kansainvälistä järjestelmää, eikä Suomen hakeutumisessa Naton jäseneksi ole mitään dramaattista. Melkein kaikki EU-maat ovat Naton jäseniä, ja jäsenyys on luontevaa myös Suomelle. Sitä paitsi loikka Natoon on lyhentynyt askeleeksi Suomen Nato-kumppanuuden kautta.

Jäsenyys on vihdoin toteutumassa – kansalaisten aktiivisuudella.

Jari T. Sivunen

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide