Tästä syystä Nato-keskustelu ei etene

Ehkä olemme ymmärtäneet keskustelemisen väärin.

30.4. 2:00 | Päivitetty 30.4. 7:51

Nyt täytyy keskustella Natosta, koska keskustelu kuuluu länsimaiseen demokratiaan. Mikäli Natosta ei keskustella, meidät voi laskea autoritaaristen roistovaltioiden joukkoon – ja sitä emme halua.

Yleensä, kun jonkin aiheen tiimoilta on tarjolla otsikkotilaa, Twitter-tykkäyksiä ja vierailuja A-studiossa, niin keskustelijamarkkinat kuhisevat. Poliitikoilla, asiantuntijoilla ja kansalaiskeskustelijoilla on kiire valtaamaan tyhjää tilaa.

Nyt Naton vastustajien leirin ääniksi ovat kuitenkin asemoitumassa Paavo Väyrynen, koronadenialisteja, muutama yksittäinen rivikansanedustaja ja määrittelemätön joukko erilaisia Venäjä-taustaisia botteja.

Ei välttämättä mikään yhteiskunnallisen keskustelun ykkösketju.

Ennen keskustelua täytyisi löytyä keskustelijoita. Mikäli Natosta oikeasti halutaan keskustella, missä osallistujat ovat?

Ei kyse ole pelkästään demokratian vaatimasta toimenpiteestä, vaan Nato-keskustelulle on akuutimpikin tarve. Monelle nuoremman sukupolven suomalaiselle käsillä oleva ”Suuri Nato-debatti” on ensimmäinen laatuaan.

Tämän voi huomata esimerkiksi gallupeista, joiden mukaan Natoon nihkeimmin suhtautuvat nimenomaan nuoret.

Eniten puolustusliittoon haluaisivat liittyä vanhemmat ikäpolvet. Ne, jotka muistavat kaikki edelliset keskustelut, argumentit ja sen, ketkä niitä esittivät.

Ne, joilla on monilta nuorilta puuttuvaa kontekstia.

Keskustelu on typistetty kyllä ja ei -väittelyksi.

Ehkä tämä kevät ei jää median historiaan pelkkänä loistohetkenä. Ehkä olemme typistäneet keskustelun tarkoittamaan kyllä ja ei -väittelyä, jota ei ole nähty, koska ei-puolta ei käytännössä ole.

Pitäisi ajatella keskustelua laajempana käsitteenä kuin vain asioiden vastustamisena tai puoltamisena.

Keskustelu voi olla myös kontekstin ja ymmärryksen lisäämistä taaksepäin kat­soen.

Esimerkiksi sitä, että diplomaattilegenda Jaakko Iloniemi kertoisi, mitä Nato tarkoitti 1990-luvulla. Esimerkiksi sitä, kun joku selventäisi, mitä Nato oikein puuhasi Jugoslaviassa. Esimerkiksi sitä, että Tarja Halonen reflektoisi 2000-luvun valtionjohtoa.

Nyt historia- ja kontekstikeskustelulle olisi tilaa, kun päätös Natoon liittymisestä näyttää olevan jo tehty. Se voisi myös auttaa nuoria ymmärtämään, miksi vanhemman ikäpolven suomalaiset Natoon niin kovasti haluavat – puolustusliiton puutteista huolimatta.

Kirjoittaja on HS Vision toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide