Itkulle ja tunteille on aika antaa tilaa politiikassakin

Tukahdutetut tunteet syövät valtavasti energiaa, mutta vapaasti virtaavat tunteet tuovat mukanaan vahvaa ja toiveikasta toimintakykyä.

Pääministeri Sanna Marin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin videoyhteydellä eduskunnassa pitämän puheen jälkeen.

2.5. 14:45

Sanna Ukkola kritisoi kolumnissaan (IL 28.4.) pääministeri Sanna Marinin (sd) julkisia kyyneleitä. Ukkolan mielestä johtajan itku kauheassa tilanteessa viittaa avuttomuuteen ja luovuttamiseen, jolloin toivo on menetetty. Johtaja saisi kyllä itkeä, mutta ei julkisesti.

Ukkola perustaa väitteensä vanhentuneisiin käsityksiin itkusta, tunteiden näyttämisestä ja vahvuudesta. Nykyaikaista käsitystä sen sijaan edustaa Maaret Kallion päivää ennen Ukkolan tekstiä julkaistu kolumni (HS 27.4.). Kallion mukaan todellinen vahvuus syntyy, kun oma heikkous saa kulkea tasapainossa vahvuuden rinnalla. ”Viivasuora vahvuus” ei olekaan vahvaa vaan kovin jäykkää, mikä ei pidemmän päälle ole kestävää. Tärkeintä on, että vaikeidenkin tunteiden äärellä voidaan olla levollisesti läsnä. Itku saa tulla ja tunteet saavat virrata vapaasti, eikä se ole toivotonta. Päinvastoin: tunteva ihminen on ankkuroitunut vahvasti toivoon.

Monet poliitikot ovat julkisesti asettuneet puolustamaan kyyneleitä – ja hyvä niin. Mitä kertookaan yhteiskunnastamme, jos muistamme jokaisen yksittäisen kerran, kun poliitikko on itkenyt julkisesti?

Itkukin lievittää stressiä.

Itkulle ja tunteille olisi jo aika tulla tilaa, myös politiikassa. Tunteet ovat keskeinen osa ihmisyyttä, mikä tarkoittaa, että koemme jatkuvasti tunteita, tunnistimmepa niitä tai emme.

Tukahdutetut tunteet syövät valtavasti energiaa, mutta vapaasti virtaavat tunteet tuovat mukanaan vahvaa ja toiveikasta toimintakykyä. Itkukin lievittää stressiä.

Tukahdutettuja tunteita oireilevat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja uupumus, joista on jo kehkeytynyt yhä kasvava kansanterveydellinen ongelma. Tukahdutetut tunteet myös siis tulevat kalliiksi yhteiskunnallemme.

Tarvittaisiinkin laajaa asennemuutosta, joka toisi tunnevaikutukset yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi myös poliittisessa päätöksenteossa. Ensimmäinen askel tätä kohti otettaisiin, kun antaisimme päättäjille rauhan olla ihmisiä. Se vasta toiveikasta olisikin.

Enna Lohi

sosiaalitieteiden opiskelija

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide