Turvallisuusratkaisun tulee nojata pohjoismaisiin arvoihin

Suomen etu on etsiä pohjoismaista yhteistyötä. Naton sisällä pohjoismaat muodostaisivat oman arvoyhteisönsä.

3.5. 2:00

Oikeudenmukaisuus ja geopolitiikka ovat nousseet keskeiseen asemaan Euroopan valtioiden suhteissa. Oikeudenmukaisuuden mukaan kaikilla valtioilla on oikeus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan, kun taas maantiedon pohjalta lähtevän geopolitiikan mukaan valtioiden pitää ottaa huomioon myös naapureidensa intressit turvallisuuskysymyksissä.

Ukrainassa lännen ja idän konfliktissa etsitään valtarajaa Itämeren ja Mustanmeren väliselle kannakselle.

Nato on laajentunut voimakkaasti itään Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nyt Venäjän ja Naton välissä on enää kaksi Natoon kuulumatonta maata, joilla on maarajaa Venäjän kanssa. Toinen on Ukraina ja toinen on Suomi.

Vaikka laajentuminen on lännen näkökulmasta valtioiden oikeutta itse päättää turvallisuudestaan, Venäjän näkökulmasta Naton laajeneminen on suunnattu Venäjää vastaan. Jo vuonna 2008 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti: ”Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää.” Alkuvuoden Venäjän erikoisoperaation piti olla nopea miehitys, mutta kaikkien vahingoksi siitä tuli raaka sota.

Suomen liittymistä Natoon on valmisteltu kolme vuosikymmentä. Natoa tukevat mielipidekyselyt sisältävät suomalaisia jakavan ongelman:

Myötämielisimmin suhtautuvat eläkeläiset, kielteisimmin alle kolmikymppiset nuoret. Liittymisen riskeihin poliitikot ovat suhtautuneet kovin kevyesti ja lännen mahdollisista turvatakuista hakuprosessin ajaksi on puhuttu vain konditionaalissa.

Suomen etu on etsiä pohjoismaista yhteistyötä. Naton sisällä pohjoismaat muodostaisivat oman arvoyhteisönsä. Muut Naton alueet ovat selkeät perinteiset Nato-maat, Välimeren maat ja Keski-Euroopan maat. Suomi perusteli Euroopan yhteisöön menemistä sillä, että pitää olla mukana siinä pöydässä, jossa päätöksiä tehdään. Näin voidaan perustella myös Natoon menemistä. Lisäksi pohjoismainen arvoyhteisö lähtökohtana varmasti edesauttaisi niiden suomalaisten saamista Naton taakse, jotka nyt vastustavat Natoa Yhdysvaltojen aggressiivisen maailmanpolitiikan vuoksi.

Uhkana Suomen Nato-jäsenyydelle on se, että loppupelissä Ruotsi vetäytyy Nato-jäsenyydestä 200-vuotisen puolueettomuutensa turvaan. Silloin Suomi ei jää Naton sisällä pohjoismaisen arvoyhteisön jäseneksi, vaan sijoittuu samaan ryhmään Baltian ja Keski-Euroopan maiden kanssa. Tulos muistuttaisi vuonna 1935 kariutunutta reunavaltiopolitiikkaa. Aiemmin Suomen Nato-jäsenyys oli lähellä 1990-luvun loppupuolella EU-sopimuksen vanavedessä, mutta silloin se kaatui Venäjän pelkoon ja siihen, että Yhdysvallat rakensi tulevaa Baltian puolustusta Suomen maavoimien ja Ruotsin ilmavoimien varaan.

Nyt ollaan uudelleen 1930-luvun tilanteessa, jossa oikeudenmukaisuus ja geopolitiikka ovat vastakkain. Onko kyseessä yksittäinen Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti, vai onko se uuden sotaisan kauden alku?

Huolestuttava sotahenkisyys on vahvasti nyt vallalla niin lännessä kuin idässä.

Tapani Huovila

filosofian tohtori, Jyväskylä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide