Kansainvälistyä voi myös kotinurkilla

Erilaiset maailmakatsomukset ja kulttuuriset vaikutteet liikkuvat rajojen yli aiempaa joustavammin.

4.5. 2:00

Lena Grenat ja Anja Kahri toivat (HS 1.5.) mielipidekirjoituksessaan esiin huolensa kansainvälistymisestä: ”Mikäli emme systemaattisesti lähetä suomalaisnuoria kansainvälistymään, työnantajien on myöhemmin hankala löytää kansainvälisiä osaajia.” Kirjoituksensa alussa he listasivat suomalaisen ”paremmuuden” ilmentymiä ja korostivat, kuinka tärkeää nyt olisi kertoa tarinaa oman maan ainutlaatuisuudesta.

Kansainvälistyä voi myös kotinurkilla kehittämällä kulttuurien välistä ymmärrystä ja sensitiivisyyttä. On esimerkiksi ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Eri kielet ovat läsnä limittäin, ja monet perheet ovat lähtökohtaisesti monikielisiä. Kielet ovat myös aiempaa väljemmin yhteydessä kansallisvaltioihin tai tarkkarajaisiin puhuma-alueisiin. Samoin erilaiset maailmakatsomukset ja kulttuuriset vaikutteet liikkuvat rajojen yli aiempaa joustavammin muun muassa digitaalisen kehityksen ja kansainvälisen liikkuvuuden myötä.

Jaan kirjoittajien huolen siitä, ettei suomalaisessa työelämässä vielä ehkä osata hyödyntää kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Suomalaisissa korkeakouluissa ei myöskään vielä näy samalla tapaa taustojen moninaisuus kuin se näkyy esimerkiksi perusopetuksessa. Ensisijaisena ratkaisukeinona näen kuitenkin sen, että suomalaisessa opetuksessa panostetaan kielitietoisuuteen ja kulttuurienväliseen sensitiivisyyteen. Työelämässä moninaisuutta korostetaan jo paljon visioissa ja markkinoinnissa, ja toivon tämän pikkuhiljaa näkyvän myös käytännössä.

Suomi ei enää ole sama yhtenäiskulttuurin maa, josta vuosia sitten nuoria lähetettiin vaihto-oppilaiksi maailmaa ihmettelemään ja työelämän ”supervoimia” hankkimaan. Meidän ja muiden, oman ja vieraan käsitteet ovat monimutkaistuneet, ja globaali liikkuvuus on yksilöä suurempi yhteiskunnallinen asia.

Hanna Kosonen

äidinkielen yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide