Ukrainan sota teki Hanhikivestä liian ison riskin

4.5. 2:00

Savon Sanomat tukee Fennovoiman päätöstä irtisanoa Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimitussopimus venäläisen Rosatomin suomalaisen tytäryhtiön kanssa.

”Arvuuttelut äärimmäisen politisoituneen hankkeen tulevaisuudesta pitikin lopettaa. Uutta venäläistä ydinvoimalaa ei Suomeen tule.”

”Fennovoima perustelee päätöstään sillä, että hanke on viivästynyt jatkuvasti ja Rosatom on osoittautunut kyvyttömäksi viemään hanketta eteenpäin ja sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen epäonnistumisen riskejä. Toisin sanoen Fennovoima ei päättänyt sopimusta yksin sodan takia.”

”Todellisuudessa hankkeelta katosi pohja pois ja nimenomaan sodan vuoksi. Sota teki venäläisestä ydinvoimasta riskin.”

”Koko ydinvoimalan kustannusarvio oli alunperin 7–7,5 miljardia euroa. Venäjä yritti rakentaa ydinvoimaloista korkean teknologian vientiliiketoimintaa ja siksi ydinvoimala piti rakentaa nimenomaan Suomeen, joka ei tunnetusti tingi turvallisuudesta. Ukrainan sota pyyhki pois kaikki toiveet.”

”Fennovoiman päätös selkiyttää tilannetta vain venäläisen ydinvoiman suhteen. Epäselvää sen sijaan on, miten käy ydinvoimalaa varten rakennetulle ympäristölle Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Hanke on niellyt tähän mennessä 600–700 miljoonaa euroa.”

Hämeen Sanomien mukaan yhteistyö Venäjän kanssa ydinvoimalahankkeessa on käynyt mahdottomaksi Ukrainan sodan seurauksena.

”Venäjä ei ole yksin hyökännyt Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan, vaan on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta ydinturvallisuutta kohtaan.”

”Kukaan ei voi sanoa, etteivätkö näin vahvaan venäläiseen mukanaoloon liittyneet riskit ole olleet tiedossa jo laitosta kaavailtaessa. Krimin valtaus vuonna 2014 ’ei riittänyt’. Samana vuonna Suomen eduskunta vahvisti ydinvoimalaa koskeneen periaatepäätöksen.”

”Hanhikiven kohtalo ei ole vielä lähelläkään ratkaisua. Fennovoiman suomalaisten omistajien, teollisuuden, ja isojen kunnallisten energiayhtiöiden lisäksi huomattava osuus yhtiöstä on venäläisissä käsissä, jotka tuskin irrottavat otettaan yhtiöstä ainakaan vapaaehtoisesti. Tilanne on sekä avoin että epäselvä.”

”Hanhikiven piti käynnistyä jo vuonna 2018. Viivästyminen on ollut onni. Suomi voisi pahimmillaan olla nykyistä huomattavasti enemmän sidottu ydinsitein Venäjään. Nyt onkin keskitettävä niin valtiolliset kuin Fennovoiman ponnistelut uuden laitostoimittajan löytämiseksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide