Ugandalaisisän tahto vie tyttäriä yliopistoon

Ugandalainen autokuski oli noussut Kampalan torilta menestyväksi yrittäjäksi. Nyt hän toivoo lastensa selviävän vähän helpommalla.

4.5. 2:00

Maastoauto kiiti asfalttitietä kohti pohjoista. Ympärillä avautuivat vihreät metsät, joiden keskellä erottui pyöreiden savimajojen ryhmiä. Tien pientareella värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneet naiset kantoivat päänsä päällä vesikanistereita ja muita taakkoja.

”Minkä tyyppisessä talossa sinä asut”, kysyin varovasti autokuskiltamme Billyltä (nimi muutettu).

”Se ei ole pyöreä”, hän vastasi arvaten ajatukseni. ”Ja vesi tulee porakaivosta eikä naisten pään päällä.”

Olin pääsiäisenä ensi kertaa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, joten minulla oli asioista paljon oletuksia ja kuvitelmia. Onneksi Billyllä oli vastauksia.

Kiinnostivat minua sellaisetkin asiat kuin Ugandan sissiarmeijat, ebola ja Idi Amin, mutta vielä kiinnostavampaa oli kuulla Billyn kertovan elämästään.

Billyn isällä oli ollut 11 lasta viiden naisen kanssa. Äiti oli kuollut aidsiin, kun Billy oli 17-vuotias. Poika oli joutunut hoitamaan ja hautaamaan äitinsä. Sen jälkeen elämässä mikään ei ollut tuntunut vaikealta.

Tyttöystävän poliisi-isä paiskasi nuoret tyrmään.

Työnteon Billy oli aloittanut torimyyjänä Kampalassa. Toinen nuorten tyypillinen ammatti on mopolähetti. Paremmat hommat ovat kiven alla, sillä valtavan väestönkasvun vuoksi nuoria tulvii työmarkkinoille ihan liikaa.

Ugandan väkiluvun ennakoidaan nousevan nykyisestä 46 miljoonasta 104 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Silloin väentiheys olisi samaa luokkaa kuin Etelä-Koreassa.

Ugandalaisnainen saa yhä keskimäärin 5,4 lasta. Pieniä merkkejä kasvukäyrän taittumisesta alkaa onneksi vihdoin näkyä.

Billyllä oli onnea. Koulukaveri opetti nopeaälyisen nuorukaisen ajamaan autoa. Niin hän pääsi kuskiksi amerikkalaisille sotilaille, sitten ajamaan turisteja ja nyt 47-vuotiaana kaksi maastoautoa omistavaksi yrittäjäksi. Ugandan mittakaavassa Billy on varakas mies.

Naimisiin Billy päätyi, kun tyttöystävän poliisi-isä sai tietää seurustelusta. Isä paiskasi nuoret tyrmään, josta nämä pääsivät vasta, kun avioliitosta oli sovittu. ”Ei se tainnut kovin laillista olla”, Billy hymähti. ”Mutta hyvinhän siinä kävi.”

Billy esitteli kännykkäkuvaa kuudesta lapsestaan. Tyttäriensä koulutuksesta Billy puhui erityisellä tunteella. Ehkä hän ajatteli noita vesikanistereita kantavia naisia, ehkä äitiään – kaikkia niitä ugandalaistyttöjä, joilla ei koskaan ollut reilua mahdollisuutta. Hänen tyttärilleen niin ei kävisi. Heitä odottaisi yliopisto, toisenlainen tulevaisuus. Sen puolesta Billy sanoi autoaan ajavansa.

Kirjoittaja on pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide