Ukrainan sota toi Kiinalle monta uutta huolenaihetta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut esille valtausyritykseen liittyviä riskejä, joita Kiina peilaa myös Taiwanin kysymykseen.

6.5. 2:00

Kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, moni pelkäsi, että sitä seuraisi Kiinan yritys vallata Taiwan. Olihan presidentti Xi Jinping ilmoittanut haluavansa ratkaista ”Taiwanin kysymyksen” omalla valtakaudellaan. Ajoitus voisi olla otollinen nyt, kun maailman huomio on Ukrainassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saattanut Taiwanin kysymyksen uuteen valoon. Venäjän hyökkäykseen asti Pekingin ja Taipein päättäjät mallinsivat Taiwanin valtaamista simulointien ja sotaharjoitusten avulla. Ukrainassa heillä on nyt todellinen esimerkki, johon päätökset voidaan perustaa. Molemmissa pääkaupungeissa sotaa seurataan tarkkaan.

Ensi sijassa Pekingiä kiinnostaa sotilaallinen näkökulma. Venäjän asevoimat oletettiin taitaviksi, kokeneiksi ja varustukseltaan ylivoimaisiksi. Niiden vaikeudet vallata pienempi ja heikompi rajanaapuri tulivat Kiinalle yllätyksenä. Kiinassa mietitäänkin nyt, miten maan armeijalle – jolla on vain vähän sotakokemusta – kävisi, jos se ylittäisi Taiwaninsalmen vallatakseen saaren, joka on vuosikymmeniä valmistautunut puolustautumaan hyökkäystä vastaan.

Venäjän vaikeudet Ukrainassa on pantu puutteellisen varustelutason, takkuilevan logistiikan ja sotilaiden alhaisen moraalin tiliin. Asevoimien syvälle käyvällä korruptiolla on ollut oma osuutensa.

Kiina on vuosia kasvattanut puolustusbudjettiaan, joka on nyt maailman toiseksi suurin. Maan asevoimat kärsivät kuitenkin korruptiosta. Neuvosto-Ukrainassa rakennetun Moskva-aluksen upottaminen huhtikuussa on horjuttanut Kiinan uskoa omaan laivastoonsa: sen ylpeys on lentotukialus Liaoning, joka on myös valmistettu Ukrainassa 1980-luvulla. Kiina epäröi nyt käyttää alusta sotatilanteissa.

Taloudellisesta näkökulmasta Pekingissä on hermostuksen vallassa seurattu länsimaiden Venäjälle asettamia kovia pakotteita. Kiinan kansantalous on viennistä, kansainvälisistä arvoketjuista ja energiatuonnista riippuvainen ja sanktioille altis.

Kiina on Venäjän tavoin riippuvainen dollarista ja kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä. Yli puolet Kiinan valtavista valuuttavarannoista on dollareissa, ja runsaat tuhat miljardia dollaria on sijoitettu Yhdysvaltojen valtion velkakirjoihin. Käypiä vaihtoehtoja on vähän. Pekingille oli yllätys, että sen valuuttavarannot voisivat joutua sanktioiden kohteeksi.

Kiinan talous on herkässä vaiheessa. Yritystoimintaa on rajoitettu, asuntomarkkinat horjuvat ja koronavirussulut ovat haitanneet Shanghaita ja muita talouskeskuksia. Vaatimattomankin kasvutavoitteen saavuttaminen näyttää vaikealta.

Kiina pyrkii oppimaan Venäjän virheistä.

Kiinaa huolettaa myös Taiwanin kysymyksen diplomaattinen puoli. Taiwanin kansainvälinen status on huomattavasti heikompi kuin Ukrainan. Venäjä voi väittää toisin, mutta Ukraina on suvereeni valtio, jolla on laajat diplomaattisuhteet ja joka on YK:n jäsen. Taiwanilla taas on diplomaattisuhteet vain neljääntoista valtioon eikä se kuulu YK:hon. Se on mukana vain harvoissa kansainvälisissä järjestöissä nimikkeellä ”Chinese Taipei”.

Kiina on järjestelmällisesti eristänyt Taiwania diplomaattisesti ja seuraa nyt huolestuneena Ukrainan saamaa laajaa kansainvälistä arvostusta. Kiinan hyökätessä Taiwan voisi sotilas- ja talousavun lisäksi saada diplomaattista tunnustusta, mikä olisi Pekingille arvovaltatappio.

Taiwan puolestaan seuraa kiinnostuneena, miten taitavasti Ukraina on käyttänyt asymmetristä ja ketterää sotilasstrategiaansa suurta hyökkääjää vastaan. Taiwania kiinnostavat myös Venäjän kohtaamat logistiikkaongelmat. Taiwaninsalmi on logistisesti monin verroin haastavampi kuin Venäjän ja Ukrainan maaraja.

Venäjä on jo maksanut Ukrainan valtausyrityksestä kovan hinnan. Kiina pyrkii varmasti oppimaan Venäjän virheistä. Samalla se hakee keinoja suojautua talous- ja finanssisanktioilta.

Kiina tuskin haluaa hyökätä, jollei se voi olla varma nopeasta voitosta. Toivottavasti Ukrainan sota on myös korostanut Pekingille rauhanomaisten ratkaisujen tärkeyttä.

Robert Wihtol

Kirjoittaja on dosentti Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulussa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide