Arviointikriteerit eivät pilaa peruskoulua

Tarve arviointikriteereiden laatimiselle on ollut ilmeinen. Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että oppilaat saavat osoitettuun osaamiseensa nähden hyvin erilaisia arvosanoja.

6.5. 2:00

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kalle Juuti kommentoi (HS Vieraskynä 27.4.) perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Opetushallituksen arviointikriteereitä valmistelleen asiantuntijaryhmän jäseninä sekä arvioinnin tutkijoina haluamme kommentoida kirjoitusta.

Perusopetuksen arviointinormit ja päättöarvioinnin kriteerit uudistettiin vuosina 2020–2021. Tarve arviointikriteereiden laatimiselle on ollut ilmeinen. Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että oppilaat saavat osoitettuun osaamiseensa nähden hyvin erilaisia arvosanoja. Vaihtelua on koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä.

Päättöarvioinnin kriteerien tarkempaa määrittelyä ja niiden läpinäkyvyyttä ovat toivoneet ja jopa vaatineet niin opettajat, oppilaat kuin huoltajatkin. Tämä ilmeni muun muassa Opetushallituksen vuonna 2018 teettämässä kyselyssä, johon vastasi yhteensä yli 13 000 oppilasta, opettajaa ja huoltajaa.

Oppilaiden arvosanat peruskoulun päättyessä ovat heille tärkeitä, koska niiden perusteella he hakeutuvat ja heidät valitaan toisen asteen koulutukseen. Opettajat pyrkivät antamaan arvosanat mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja oppilaat ja huoltajat odottavat vertailukelpoista arviointia näin tärkeässä tilanteessa. Opettajat ovat kuitenkin kokeneet, että heillä ei ole tarvittavia välineitä arviointiin, mikä johtaa todettuihin eroihin päättöarvioinnissa.

Päättöarvioinnin kriteerit eivät ole askel kohti yhteistä valtakunnallista loppukoetta perusopetuksen päättövaiheessa, kuten Juuti esitti. Täsmennetyt kriteerit päinvastoin vähentävät sellaisen tarvetta, koska ne on tarkoitettu tukemaan ja yhdenmukaistamaan opettajien arviointityötä. Kriteerit eivät myöskään edellytä, että opettajat laativat oppilaita entistä enemmän kuormittavia kokeita. Näytöt tietojen ja taitojen kehittymisestä voivat olla monimuotoisia ja opetukseen sulautuvia, mitä myös opetussuunnitelman perusteet edellyttävät. Arviointia on myös palautteen antaminen sekä itse- ja vertaisarviointi tavallisen tuntityöskentelyn lomassa.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeä tietää, missä määrin oppiaineiden tavoitteet hallitaan, jotta kukin voi suuntautua vahvuuksiensa mukaiselle koulutuspolulle. Toisaalta niin kauan kuin kaikki eivät mahdu haluamiinsa oppilaitoksiin, päättöarvioinnin valikoiva tehtävä on suoritettava mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti.

Siksi laadittiin perusopetuksen päättöarvosanojen tarkentavat kuvaukset, joita on sekä tutkimuksen että opettajien kokemuksen mukaan helpompi seurata kuin kovin yleisiä ja abstrakteja kuvauksia. Kaikkia varmasti kiinnostaa, jos löytyy oikotie ihmisyyden reiluun ja luotettavaan mittaamiseen, mutta toistaiseksi meidän lienee tyytyminen helpommin konkretisoituvien tietojen ja taitojen arviointiin.

Ari Huhta

professori, johtaja

Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielitutkimuksen keskus

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori, dosentti (HY)

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Najat Ouakrim-Soivio

dosentti, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide