Helsingin kaupunki ei tee luonnonhoitotöitä virkistysmetsissä pesimäaikana

Metsissämme on paljon tavallisimpia pikkulinnunpönttöjä, joten nykyisin rohkaisemme viemään maastoon erityisesti harvinaisempia pönttötyyppejä.

Linnunpönttö tulee ripustaa niin, ettei siitä aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle.

9.5. 14:30

Luonnonläheisessä ja runsaslintuisessa lähiössä asuva Kati Helki (HS Mielipide 9.5.) oli huolissaan linnunpönttöjen laadusta ja kunnosta sekä siitä, kaataako kaupunki pönttöpuita pesimäaikana.

Helsingin kaupunki ei tee luonnonhoitotöitä virkistysmetsissä pesimäaikana 1.4.–31.7. Olemme myös tarkistamassa käytäntöjämme tonttien raivauksen osalta siten, että kesällä kaadettaisiin puita vain pakottavista syistä ja vasta sen jälkeen, kun on varmistettu, ettei niissä ole pesintää meneillään.

Metsissämme on paljon tavallisimpia pikkulinnunpönttöjä, joten nykyisin rohkaisemme viemään maastoon erityisesti harvinaisempia pönttötyyppejä, kuten kottaraispönttöjä (lentoaukko 40 mm), puoliavoimia niin sanottuja harmaasieponpönttöjä tai puukiipijänpönttöjä. Pönttöjen mitoista saa tietoa muun muassa BirdLifen verkkosivuilta.

Pöntötyksen hyöty kololintupopulaatioille on niin suuri, että yksittäisen huonokuntoisen pöntön tuottama riski yhdelle pesinnälle täytyy sietää. Myös luonnonpesille tapahtuu myrskyn ja lahon aiheuttamia tragedioita.

Pöntöt vanhenevat joskus nopeastikin, ja puiden kasvu voi katkaista kiinnitykset tai muuttaa pöntön asentoa. Tietysti toivoisimme, että pönttöjen ripustajat hoitaisivat niiden puhdistuksen aika ajoin ja samalla korjaisivat ja väljentäisivät kiinnityksiä. Käytännössä tämä laiminlyödään usein myös kuntien ja tutkimuslaitosten tekemissä pöntötyksissä, joten sen edellyttäminen yksityiseltä olisi kova vaatimus.

Kaupungin metsään ripustettu pönttö on mielestäni yhteiseksi hyväksi annettu lahja, ja sen kunnossapito siksi jokaisen sellaisen luonnontarkkailijan oikeus, jolla on silmää liian kireille ripustuksille tai pudonneille pohjalaudoille. Nämä korjaustoimet tehdään luonnollisesti vasta syksyllä pesimäajan jälkeen.

Raimo Pakarinen

ympäristötarkastaja

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide