Demokratia ja ihmisoikeudet ovat hyvän yhteiskunnan mittareita

Eron näkee, kun vertaa esimerkiksi oloja Karjalassa Venäjän ja Suomen puolella.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 9:55

Nogales on erikoinen kaupunki, jonka halki kulkee muuri. Puolet kaupungista on osa Yhdysvaltoja ja Arizonan osavaltiota, toinen puolikas on osa Meksikoa ja Sonoran maakuntaa. Meksikon puolella muuria asiat ovat huonosti, oli sitten kyse elintasosta, terveydestä, koulutuksesta tai turvallisuudesta. Yhdysvaltojen puolella kaikki on toisin ja paremmin.

Mistä ero johtuu? Se ei johdu maantieteestä, ilmastosta tai väestön etnisestä taustasta. Daron Acemoglu ja James A. Robinson antavat vastauksen kirjassaan Miksi maat kaatuvat: Yhdysvalloissa, toisin kuin Meksikossa, on hyvin toimivia poliittisia ja taloudellisia instituutioita. Kyse on oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista sekä demokratiasta ja markkinataloudesta – tai niiden puutteesta.

Suomen itärajan tuolla puolen on Venäjän Karjala. Siellä monet asiat ovat huonolla tolalla verrattuna Suomen Karjalaan. Syyt ovat samat kuin Nogalesin kohdalla: Venäjällä ei ole toimivaa oikeusvaltiota tai demokratiaa eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta. Näissä oloissa markkinatalous ei voi toimia kunnolla.

Kyse on myös kulttuurista, joka on instituutioiden taustalla ja vaikuttaa niiden toimivuuteen. Suomi on historiassaan omaksunut läntisen maailman kulttuurin ja instituutiot, mikä on suuri etu. Venäjälle demokratia ja ihmisoikeudet eivät koskaan löytäneet tietään, vain niiden kulissit.

Erityinen institutionaalinen heikkous Venäjällä on, että se on sallinut Vladimir Putinille diktaattorin aseman. Sitä hyödyntäen hän käynnisti sodan Ukrainaa vastaan, mikä on aiheuttanut suunnattoman inhimillisen tragedian: lapsia, naisia ja vanhuksia kuolee päivittäin siviilikohteiden pommituksissa, jotka ovat rikos ihmisyyttä vastaan.

Keskinäisten riippuvuuksien maailmassa sodalla on kauaskantoisia vaikutuksia. Useat miljoonat ukrainalaiset hakevat turvaa muualta Euroopasta. Sodan seurauksena syntynyt elintarvikepula aiheuttaa nälänhätää Pohjois-Afrikassa. Rikkaissa länsimaissa raaka-aineiden ja energian kallistuminen aiheuttaa kasvun hiipumista ja inflaation kiihtymistä eli stagflaatiota sekä lisää valtion velkaantumista. Suomi ja Ruotsi pyrkivät turvallisuutensa lisäämiseen Nato-jäsenyyden avulla.

Venäjälle löysivät tiensä vain kulissit.

Toisin kuin Putin väittää, Nato ei ollut hyökkäämässä Venäjälle. Hänen käynnistämänsä sota on aiheuttanut Ukrainassa ja Venäjällä sekä koko maailmassa katastrofin, joka on paljon pahempi kuin kukaan olisi voinut etukäteen kuvitella.

Ukrainan vaurioita voidaan sodan päättymisen jälkeen korjata, mutta luottamus Venäjään ei hevin palaa, ainakaan niin kauan kuin Putin on vallan kahvassa. Näkymät ovat lähes täysin lohduttomia.

Miksi näin kävi? Vastaus on, että Venäjän yhteiskuntajärjestelmä on sairas. Valtion propagandakoneisto on korvannut vapaan median, ja diktaattori määrää, mitä saa sanoa tai kirjoittaa. Historiaa väärennetään, korruptio rehottaa ja vallankäyttäjien vastustajat laitetaan vankilaan.

Tämä on se epäliberaali hallinto, jota Putin on määrätietoisesti rakentanut. Tätä autoritaarista hallitsijaa lännen populistit ihailivat pitkään. Myös muut maat, kuten Yhdysvallat, ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, mutta Putinin pyrkimys Ukrainan itsenäisyyden ja identiteetin tuhoamiseen on raakuudessaan poikkeuksellinen.

Euroopan on syytä jatkaa taistelua ihmisoikeuksien ja demokratian sekä oikeusvaltion puolesta. Demokratia on vähiten huono järjestelmä ihmisten ja väestöryhmien ristiriitaisten vaatimusten yhteen sovittamiseksi rauhallisen yhteiselon oloissa.

Painoa on annettava myös sille historian opetukselle, että demokratiat – diktatuureista poiketen – eivät yleensä käynnistä sotia muita maita vastaan.

Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide