Kirkon konservatiivisuuteen on rakenteelliset syyt

Muiden Pohjoismaiden kirkot ovat Suomea selkeämmin valtionkirkkoja, joiden asioista on päätetty ja päätetään usein edelleen valtiopäivillä.

11.5. 2:00

Helsingin Sanomat valitti pääkirjoituksessaan (7.5.), että luterilainen kirkkomme on Pohjoismaiden konservatiivisin. Todisteeksi marssitettiin naispappeuden myöhäinen toteutuminen ja se, että kirkollinen vihkiminen on täällä edelleen varattu vain heteropareille.

Tilanteelle on rakenteellinen selitys. Muiden Pohjoismaiden kirkot ovat Suomea selkeämmin valtionkirkkoja, joiden asioista on päätetty ja päätetään usein edelleen valtiopäivillä. Naispappeus vietiin kaikissa Pohjoismaissa läpi valtiopäivillä Suomea lukuun ottamatta.

Tanskassa ei edelleenkään ole edes kirkolliskokousta, jollainen meillä alkoi toimintansa vuoden 1869 kirkkolain perusteella. Samalla merkittäviltä päätöksiltä alettiin edellyttää kolmen neljäsosan enemmistöä. Yksinkertainen enemmistö edustajista kannatti naispappeutta jo vuonna 1963.

Ruotsin kirkko on ollut vuodesta 2000 irrallaan valtiosta – teoriassa. Käytännössä kirkolliskokousta kontrolloivat poliittiset puolueet, jotka muuttivat avioliittosäädökset piispojen epäröinnistä huolimatta.

Haluaako Helsingin Sanomat edistää sukupuolineutraalia avioliittoa kirkossa? Silloin kannattaisi vahvistaa valtionkirkollisuutta ja ottaa kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimus tähtäimeen.

Jostain syystä pääkirjoitus koplasi kirkkokysymykseen myös vaatimuksen yhteisestä katsomusaineesta, vaikka asia ei ole kirkon käsissä. Hanketta vastustavat ennen kaikkea uskonnolliset vähemmistöt ja elämänkatsomustiedon puolustajat.

Valtionkirkollisesta näkökulmasta yhteinen katsomusaine olisi luonnollinen. Kuten historianopetuksessa painottuu Suomen historia, painottuisivat yhteisessä katsomusaineessa maamme kulttuurisesti ja historiallisesti tärkeimmät katsomukset ortodoksisuus ja ennen kaikkea luterilaisuus.

Niko Huttunen

dosentti, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide