Julkishallinto voi ratkaista Suomen koodaripulan

It-ala kaipaa kipeästi lisää kokeneita kehittäjiä, mutta samanaikaisesti juniorikoodareiden on vaikea saada jalkaa oven väliin.

16.5. 2:00

Antti Tuomola kertoi HS:n haastattelussa (Visio 5.5.) työnhaun vaikeudesta aloittelevana koodarina ja alanvaihtajana. It-ala kaipaa kipeästi lisää kokeneita kehittäjiä, mutta samanaikaisesti juniorikoodareiden on vaikea saada jalkaa oven väliin.

Jutussa mainittiin julkiset hankinnat osasyynä junioreiden ahdinkoon: asiantuntijoita pisteytetään kilpailutuksissa kokemusvuosien perusteella, eivätkä juniorikoodarit mahdu voittaviin tiimeihin. Kokosimme yhteen konkreettisia ehdotuksia, joilla julkishallinto voi helpottaa juniorikehittäjien pääsyä tiimeihin.

Paras projekti syntyy, kun toteuttajana on tehokkain tiimi. Ensimmäinen ehdotuksemme on, että julkishallinnon kannattaisi keskittyä yksilöiden kokemusvuosien sijaan tiimin kyvykkyyden selvittämiseen: Millaista osaamista tiimissä tulisi olla, jotta projekti pystytään viemään parhaiten maaliin? Kun vaatimukset määritellään tiimille, toimittajat pystyvät koostamaan useista kehittäjistä kokonaisosaamisen, jollaista löytyy vain yksittäisten supersankareiden ansioluetteloista.

Seniorit ovat kalleimpia osaajia.

Toinen ehdotuksemme liittyy juniorikiintiöihin projekteissa. Myös kokenut osaaja haluaa kehittyä työssään, mutta harva kehitysprojekti on sellainen, jossa riittää haastavaa tekemistä pelkkiä huipputason kehittäjiä sisältävälle tiimille. Vaatimalla myös juniorikoodareita projekteihin julkishallinto voi varmistaa projektin jatkuvuuden, sillä juniorilla riittää opittavaa ja motivaatiota tietyn tasoisessa tekemisessä senioria pidempään. Lisäksi innokas juniori on usein jopa senioria tehokkaampi perusasioiden koodaamisessa.

On kuitenkin tärkeää varmistaa, että junioriroolit täytetään aidosti junioreilla. Siksi juniorin kokemukselle kannattaisi asettaa yläraja, ei alarajaa. Pätevä juniori saattaa nousta oikeassa ympäristössä arkkitehdiksi alle kolmessa vuodessa. Ehdottaisimme juniorin rajaksi alle kahden vuoden kokemusta.

Seniorit ovat myös kalleimpia osaajia. Kolmas ehdotuksemme on, että junioreille kannattaa pyytää oma tuntihinta, mutta samalla asettaa hinnoitteluun rajat, jottei juniorihintoja voi käyttää kilpailutuksessa hinnalla pelaamiseen. Mitä enemmän tiimin juniorit oppivat, sitä enemmän tekemistä he voivat ottaa haltuun senioreilta.

Neljäs ehdotuksemme liittyy ohjelmistoyritysten toimintamallien kartoittamiseen. Julkishallinto voi luoda ohjelmistoyrityksille mahdollisuuksia työllistää junioreita, mutta mielestämme vastuu kehityspolun laadusta kuuluu it-yrityksille itselleen.

Julkishallinnon kilpailuttajien kannattaakin miettiä, minkälaisia toimijoita he haluavat nähdä alalla lisää. Ehdotamme, että toimittajalta pyydetään näyttöä siitä, kuinka he kasvattavat tekijöitään edelleen.

Katri Koponen

viestintä- ja markkinointipäällikkö, Alfame

Samuli Soini

myyntipäällikkö, julkishallinto, Alfame

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide