EU:ta ei pidä uudistaa isojen maiden ehdoilla

12.5. 2:00

Iltalehti kirjoittaa Euroopan unionin päätöksenteosta.

”Venäjän hyökkäyssodan varjoon on jäänyt se, että osa EU-maista on nyt halukkaita muuttamaan unionin perussopimuksia, jotta unioni toimisi entistä paremmin ja yhtenäisemmin.”

”Valitettavasti uudistusinto haiskahtaa pahasti siltä, että etenkin EU:n isot maat, Ranska ja Italia, haluavat muuttaa unionia, jotta se voisi palvella paremmin niiden omia tarpeita. Esimerkiksi Italia lobbaa nyt kovasti EU-maiden yhteisen rahankäytön puolesta vähän samaan tyyliin kuin aikanaan sovittiin koronakriisin varjolla EU:n elpymispaketista.”

”Suomi vastustaa suunnitelmia perussopimusten avaamisesta ja on mukana 13 maan ryhmässä, joka kirjelmöi sopimusten avaamista vastaan. Kapinamaiden mukaan näin isoa perussopimusremonttia ei pitäisi aloittaa juuri nyt, eikä ainakaan ennen kuin akuutit murheet, kuten energiariippuvuus Venäjästä, on hoidettu alta pois.”

”EU:ta voidaan uudistaa myös nykyisten perussopimusten sisällä, eikä niihin tarvita massiivisia ja aikaa vieviä perussopimusuudistuksia.”

”EU:ta ja sen päätöksentekoprosesseja on syytä uudistaa, mutta keskiössä pitäisi olla punninta siitä, syntyykö unionimaiden lisääntyvästä keskinäisriippuvuudesta enemmän positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia: luovatko esimerkiksi EU:n päätökset kokemuksen yhteisestä vastuunkannosta ja solidaarisuudesta, kuten Ukrainan tukemisessa on nähty. Vai lisäävätkö päätökset jäsenmaiden keskinäistä katkeruutta ja kaunaa, kuten EU:n elpymispaketti näytti ainakin joidenkin suomalaisen silmissä lisäävän.”

”Myös ulkopolitiikan pöydissä EU:lla soisi olevan nykyistä painavampi rooli. Tarvittavat uudistukset on kuitenkin tehtävä niin, että ne palvelevat koko unionia eivätkä esimerkiksi vain unionin mahtimaiden taloudellisia intressejä.”

Turun Sanomat toteaa Sitran uuteen raporttiin viitaten, että Suomen EU-lainsäädäntöprosessi on yllättävän suljettu ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet vähäisemmät kuin Euroopan unionissa.

”Lainsäädännön etenemistä voi EU:ssa seurata verkkopalveluista ja julkisista kuulemisista. Lisäksi Euroopan parlamentin valiokuntien toiminta on avointa.”

”Suomen eduskunta osallistuu EU-kantojen muotoiluun ja saa laajasti tietoa EU-lainsäädäntöön liittyvistä asioista, mikä on hyvä asia. EU-asiat käsitellään kuitenkin usein eduskunnan valiokunnissa suljettujen ovien takana, jolloin kansalaiset saavat tietoa vasta, kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muotoileman kannan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide