Suomi ja Ruotsi voivat vahvistaa myös Naton siviilivalmiutta ja kriisinkestävyyttä

Tullessaan osaksi Naton puolustussuunnittelua Pohjoismaiden alueesta voisi muodostua yhtenäinen sotilasstrateginen kokonaisuus.

13.5. 2:00

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kertaheitolla ajankohtaiseksi keskustelun mahdollisesta Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydestä.

Uskomme, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyessään osaltaan edistää sekä sotilaallista että siviilipuolustusta. Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä on jo syvennetty monella tasolla. Yhteistyön tavoitteena on parantaa maiden puolustusvalmiuksia, mahdollistaa yhteinen operatiivinen toiminta ja edistää yhteisiä maanpuolustuksellisia etuja, mukaan lukien Itämeren alueen turvallisuustilanteen vahvistaminen. Tullessaan osaksi Naton puolustussuunnittelua Pohjoismaiden alueesta voisi muodostua yhtenäinen sotilasstrateginen kokonaisuus.

Siviilipuolustuksen osalta Ruotsin ja Suomen sisäministerit allekirjoittivat helmikuussa 2021 linjauksen yhteistyön syventämisestä. Kuukautta aiemmin lanseerattiin Hanaholmen-aloite, yhteinen kriisivalmiuskurssi, jonka presidentti Sauli Niinistö kuvaili olevan ”– – arvokas askel oikeaan suuntaan Ruotsin ja Suomen siviilikriisinvalmiuden kehittämisessä”. Kurssi luotiin Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Turvallisuuskomitean yhteistyönä, ja osallistujat olivat valtiollisten ja alueellisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän edustajia.

Hanaholmen-aloitteen ohjelmarakenne pohjautuu seitsemään siviilivalmiuden kulmakiveen, jotka Nato on määrittänyt erityisen tärkeiksi yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Niihin lukeutuvat energiahuolto, logistinen järjestelmä ja suurten väestöliikkeiden hallintavalmius.

Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, tulee myös siviilipuolustus yhdenmukaistaa puolustusliiton järjestelmän kanssa. Millä siviilipuolustuksen osa-alueilla Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä sitten voitaisiin edelleen vahvistaa?

Mitä Suomi voi oppia uudesta Ruotsin mallista?

Yhtenä esimerkkinä voidaan nostaa ajatus toimivan strategisen varoitusjärjestelmän luomisesta, jonka avulla maiden hallitukset saisivat tiedon lähestyvästä kriisistä jo varhaisessa vaiheessa. Toinen kehityskohde olisi julkisten ja yksityisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välinen yhteistyö. Kriisin kohdatessa on tärkeää turvata kriittiset toimitusketjut, mikä vaatii sujuvaa ja hyvin harjoiteltua yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Nato-jäsenyyden myötä kyseinen yhteistyö tulisi integroida puolustusliiton siviili-sotilasyhteistyöjärjestelmään (Cimic). Asiantuntijat totesivat myös tarpeen rakentaa yhteistä hybridi- ja kyberuhkiin liittyvää kyvykkyyttä.

Vaikka Ruotsilla ja Suomella on pitkät perinteet siviilipuolustusyhteistyössä, on uuden oppimiselle aina tilaa. Kun Ruotsi nyt täydentää valmiusvarastojaan Suomen mallin mukaan, Suomi seuraa tätä kehitystä kiinnostuneena. Mitä Suomi voi oppia uudesta Ruotsin mallista?

Hanaholmen-aloitteen kriisivalmiuskurssin toinen osa alkaa elokuussa sisältäen uusia suomalais-ruotsalaisia skenaarioharjoituksia, asiantuntijakeskusteluja ja kokouksia.

Hyvä kriisivalmius perustuu yleiseen käsitykseen siitä, että jonkinlainen kriisi puhkeaa ennemmin tai myöhemmin. Kriisin laatua tai laajuutta on mahdotonta ennustaa, mutta eri skenaarioihin voidaan valmistautua harjoittelemalla. Myös tässä Ruotsi ja Suomi ovat vahvempia ja kriisinkestävämpiä yhdessä ja vahvistavat osaltaan myös Naton siviilivalmiutta.

Fredrik Bynander

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun kokonaispuolustuskeskuksen päällikkö

Gunvor Kronman

toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen yhteistyökeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide