Liikuntaa harrastavat ne, joilla on jo hyvä elämä

Luokka- ja vähemmistöasemat vaikuttavat rakenteellisina ehtoina liikunnan harrastamiseen ennen kuin on ehditty ottaa askeltakaan.

Juoksija Töölönlahdella.

21.5. 2:00

Eriarvoisuus ja etuoikeutettujen asemien tunnistamisen tärkeys on saanut paljon huomiota viime aikoina. Asia on erityisen ajankohtainen myös liikunnan saralla, jolla on vasta alettu herätä eriarvoistumisen tuottamiin ongelmiin.

Liikkumiseen vaikuttavat tutkitusti erilaiset elämän reunaehdot, kuten toimeentulo-ongelmat, sairastelut ja uupumiset. Luokka- ja vähemmistöasemat vaikuttavat rakenteellisina ehtoina liikunnan harrastamiseen ennen kuin on ehditty ottaa askeltakaan.

Liikunnan kentälle onkin yhä selvemmin muodostumassa sisä- ja ulkopiirit. ”Norminmukaiset” pääsevät nauttimaan liikunnan hyvinvointivaikutuksista. Usein samoilla ihmisillä on muitakin liikunnan harrastamiselle suotuisia pääomia: tarpeeksi rahaa, koulutusta sekä liikunnallista elämäntapaa tukeva lähipiiri. Liikunta ei ole – sloganeista huolimatta – avain hyvään elämään, vaan liikuntaa harrastavat ne, joilla on jo hyvä elämä.

Liikunnan edistämistyötä tehdään usein etuoikeutetusta asemasta käsin. Liikunnan eriarvoistavat käytännöt jäävät helposti pimentoon niiltä, jotka eivät niihin elämässään törmää. Vaarana on, etteivät liikunnan puolestapuhujat ymmärrä toisenlaisia kokemusmaailmoja. Pahimmillaan omaa etuoikeutettua elämäntyyliä suositellaan niille, joilla ei ole siihen edes mahdollisuutta.

Liikunnan harrastaminen ei ole kaikille itsestään selvää.

Sportin puolestapuhujat ovat usein ”liikunnan hyvän kertomuksen” lumoissa. Tarinan, jossa liikunta edistää pelkkää hyvää – reiluutta, rehellisyyttä ja reippautta. Liikunta on kieli, joka yhdistää erilaisia ihmisiä. Kielteisten ilmiöiden ei katsota kuuluvan tällaiseen kertomukseen lainkaan. Vaikka liikunnan hyvä tarina sijoitetaan usein menneisyyteen, piirteitä siitä esiintyy yhä tavoissamme ajatella ja puhua.

Liikunnan edistämistyössä tarvitaan kykyä ajatella oman kokemusmaailman ulkopuolelle. Etuoikeutetun aseman tunnistaminen on yksi tärkeä etappi työssä kohti yhdenvertaisempaa liikuntaa. Tehtävä ei ole helppo – meillä kaikilla on taipumus oikaista ja luoda nopeita yleistyksiä erilaisista ihmisistä, antaa heidän käyttäytymiselleen yksinkertaisia selityksiä ja tarjota ratkaisuksi malleja omasta elämästämme.

Yhdenvertaisen liikunnan edistämisessä on hylättävä hyvän kertomuksen ajatusmaailma, jonka mukaan liikunta on kaikille avointa. Ristiriitainen kertomus on samaan aikaan totta ja huijausta näkökulmasta riippuen. Totta se on sisäpiiriläisille. Huijauksen kohteena ovat ne, jotka eivät pääse mukaan toimintaan kertomuksen lupauksista huolimatta.

Liikunnan potentiaali hyviksi katsottujen arvojen edistäjänä ei katoa mihinkään. Arvoja voidaan kuitenkin edistää vasta, kun liikunnan edistämistyössä ymmärretään etuoikeutetut asemat. Liikunnan harrastaminen ei ole kaikille helppoa ja itsestään selvää. Heikommassa asemassa olevia eivät auta kaunopuheet, vaan yhdessä heidän kanssaan tehdyt konkreettiset teot yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Hanna-Mari Peotta

Mieli liikkeelle -hankkeen asiantuntija

Samuli Oja

tutkija

Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide