Hiilinielu on suurin silloin, kun puusto on elinvoimainen

Vanhassa metsässä taas hiilivarasto on suurimmillaan, mutta hiilinielu pienentynyt hidastuneen kasvun vuoksi.

Metsien hiilinielu vaihtelee riippuen puuston kasvusta ja hakkuiden määristä.

14.5. 2:00

Hiilikeskustelu mediassa on ollut sekavaa. HS:n kirjoitus 12.5. hakkuista ja hiilestä oli askel hyvään suuntaan. Yritän vielä selkiyttää metsien hiiliteeman perusteita.

Hiilinielu tarkoittaa, että metsät sitovat enemmän hiiltä kuin metsistä vapautuu. Metsät toimivat koko ajan nieluna, kun vuodesta toiseen hakataan vähemmän kuin mitä metsät kasvavat. Hiilinielu on suurin silloin, kun puusto on elinvoimainen ja kasvuisa. Vanhassa metsässä taas hiilivarasto on suurimmillaan, mutta hiilinielu pienentynyt hidastuneen kasvun vuoksi. Suomen metsävarat ja niiden hiilivarasto ovat kaksinkertaistuneet 1950-luvulta lähtien.

Kaksi kolmasosaa Suomen metsien lisääntyneestä kasvusta johtuu tehostuneesta metsänhoidosta, yksi kolmasosa lämmenneestä ilmastosta. Metsistä poistettu runkopuu ei ole välitön hiilenlähde, vaan puurakenteissa hiili säilyy vuosikymmeniä, jopa pitempään. Metsään jätetty kuollut runkopuu on hajottajamikrobeille kova pala, eikä siitäkään hiili ihan äkkiä karkaa.

Hiiltä sitoutuu myös aluskasvillisuuteen, karikkeeseen, humukseen ja muuhun maaperään. Uudistusaloilta ja taimikkovaiheen metsistä, joita on noin 20 prosenttia metsämaasta, vapautuu hiiltä enemmän kuin mitä ne sitovat.

Maanmuokkaus tehostaa humuksen hajoamista ja hiilen vapautumista, mutta edistää taimettumista ja taimien kasvua.

Kun vanhan metsän puuston kasvu lähes pysähtyy, eikä puuston hiilivarasto enää juuri kasva, aluskasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot jatkavat kasvuaan eli ne toimivat vielä hiilinieluna. Vanhenevissa metsissä mahdolliset hyönteis- ja sienituhot nopeuttavat hiilen vapautumista puustosta ilmakehään.

Metsien hiilinielu vaihtelee riippuen puuston kasvusta ja hakkuiden määristä sekä ojitetuilla soilla pohjaveden tasosta. Mitä syvemmälle ojitus vie pohjaveden, sitä suuremmat ovat turvekerroksen päästöt, mikä pienentää kasvavan metsän hiilinielua. Liian korkealla oleva vesi taas lisää ravinnehuuhtoutumia ja metaanin vapautumista.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa jatkuvapeitteisen ja avohakkuisiin perustuvan kasvatuksen menetelmissä ei ole suuria eroja. Mitä voimakkaammin hakataan, sitä enemmän pienennetään metsän puustopääomaa ja hiilivarastoa.

Hiilinielun kannalta oleellista on kuitenkin puustotilavuuden kasvu aikayksikköä kohti. Metsät kannattaa pitää kasvuisina.

Juha-Pekka Hotanen

Luonnonvarakeskus, Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide