Nuoret ovat otollinen kohde informaatio­vaikuttamiselle

Tietoa on jaettava ymmärrettävästi alustoilla, joita nuoret käyttävät.

14.5. 2:00

Suomen ylin valtiojohto julkisti 12.5. myönteisen Nato-kantansa. Tilanne johtaa todennäköisesti informaatiovaikuttamisen lisääntymiseen. Turvallisuusympäristön muutosta koskevassa ajankohtaisselonteossa todetaan, että tiedon luotettavuuden ja uskottavuuden arvioiminen käy kriiseissä yhä vaikeammaksi – etenkin sosiaalisessa mediassa.

Informaatiovaikuttamisen kohteena nuoret poikkeavat muista ikäluokista. Siksi tulisi ryhtyä erityisiin nuoria tukeviin toimiin.

Tiedonhaku sosiaalisesta mediasta on nuorille arkipäivää. Uusimmassa nuorisobarometrissa sosiaalinen media oli tärkein ympäristöä koskeva tiedonlähde 15–19-vuotiaille vastaajille. Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa pitkälti keskenään. Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa julkisia nettikeskusteluja ilmoitti lähes päivittäin käyvänsä vain seitsemän prosenttia mutta yksityisiä keskusteluja jo 55 prosenttia nuorista.

Tällä hetkellä varttuvat nuoret ovat saaneet kasvaa Euroopassa, jossa on vallinnut rauha. Heillä ei ole kokemusta sodasta. Vaikka nuoret ovat siirtyneet kannattamaan Natoa, he ovat olleet ikäryhmistä Nato-kriittisin. Näin oli myös 11. toukokuuta julkaistussa Helsingin Sanomien gallupissa.

Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan noin 14 prosenttia ikäluokasta ei opi peruskoulussa lukemaan kunnolla. Tällöin luetun tekstin pääajatuskin voi jäädä hämäräksi. Vankka peruslukutaito olisi edellytys kriittiselle medialukutaidolle ja siten informaatiovaikuttamisen tunnistamiselle. Ellei informaatiovaikuttamisen vastainen viranomaisviestintä ole erittäin selkeää, viesti ei mene perille.

Tiedonhaku sosiaalisesta mediasta on nuorille arkipäivää.

Voikin kysyä, mikä ryhmä Venäjän kannattaisi ottaa nimenomaisen informaatiovaikuttamisen kohteeksi, ellei nuoret, jotka ovat muita Nato-kriittisempiä, suorittavat tällä hetkellä tai pian asepalvelustaan, käyttävät paljon sosiaalista mediaa, toimivat verkossa keskenään eivätkä välttämättä ole taitavia lukijoita. Lisäksi vaikuttamaan pääsee kesällä 2022, jolloin koulut ja osa nuorisotyöntekijöistäkin ovat lomilla. Tällöin nuorten kanssa toimivat ammattilaiset eivät ole läsnä nuorten arjessa.

Esitämmekin, että valtiovalta ja kunnat viestivät informaatiovaikuttamista vastaan kohdennetusti juuri nuorille. Tietoa on jaettava ymmärrettävästi alustoilla, joita nuoret käyttävät. Tämä edellyttää käytännössä yhteistyötä alustat tuntevien vaikuttajien kanssa. Lisäksi tarvitaan paikallista nuorisotyötä.

Etenkin peruskoulun tai ammatillisen perustutkinnon varassa olevat nuoret lukevat heikosti. Nyt ja jatkossa paras keino torjua informaatiovaikuttamista olisi turvata riittävä lukutaidon opetus näillä kouluasteilla.

Myös selonteko korostaa, että avoin, monikielinen ja aktiivinen viranomaisviestintä voi torjua vaikuttamisen eri muotoja ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Tomi Kiilakoski

dosentti, vastaava tutkija

Nuorisotutkimusverkosto

Leea Lakka

väitöskirjatutkija

Penni Pietilä

väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide