Työterveyshuollossa on keinoja vahvistaa työhyvinvointia

Työterveyshuoltoon kertyy yksittäisten työntekijöiden käynneistä dataa: jos yksi uupuu, se voi olla merkki siitä, että työyhteisössä muutkin ovat jaksamisensa rajoilla.

20.5. 2:00

Heikki Laitinen kirjoitti (HS Mielipide 10.5.), että työterveyshuolto ei ole reagoinut henkiseen kuormitukseen isoimpana terveysongelmana. Perusteluina olivat muun muassa ammattitautidiagnostiikka ja työterveyspsykologien määrä.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi ja korjausehdotukset ovat työterveyshuollossa vakiintunut käytäntö. Käytössä on paljon keinoja työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Työterveyshuollossa diagnosoidaan ja hoidetaan masennusta ja työuupumusta. Työterveyshuollossa työskentelee työterveyspsykologien lisäksi mieliala-asioihin koulutettuja työterveyshoitajia, ja siellä käytetään erilaisia matalan kynnyksen palveluja, kuten chat-keskusteluja.

Olennaista on myös työyhteisöön kohdistuva toiminta: työn tekemisen edellytysten parantaminen työpaikalla, riskinarviointi ja työpaikkaselvitykset.

Työterveyshuoltoon kertyy yksittäisten työntekijöiden käynneistä dataa: jos yksi uupuu, se voi olla merkki siitä, että työyhteisössä muutkin ovat jaksamisensa rajoilla. Data itsessään ei toki riitä, vaan tarvitaan yhteistyön foorumi ja konkreettisia tekoja.

Uudenlaisia toimintatapoja kehitetään.

Jos työpaikan hr-johtaja ja työterveyslääkäri tapaavat kerran vuodessa, toiminta jää ongelmien toteamiseksi ennakoinnin sijaan. Työterveyshuollon on tärkeää vierailla työpaikalla säännöllisesti, tulkita tietoa systemaattisesti sekä sen perusteella suunnitella työyhteisöä tukevia ja yksilöä suojaavia toimenpiteitä yhdessä työpaikan kanssa.

Monilla työpaikoilla työterveysyhteistyö toimii jo hienosti. Uudenlaisia toimintatapoja kehitämme parhaillaan lisää Työelämän mielenterveysohjelmassa, jossa yli kaksikymmentä työpaikkaa työterveyshuoltoineen testaa erilaisia tapoja tukea henkistä hyvinvointia kohdentamalla ennakoivia toimia työyhteisöön.

Työterveyshuoltokeskustelussa olisi syytä tarkastella järjestelmää pinnallisia lukuja syvemmältä. Voisi esimerkiksi perustellusti kysyä, ovatko ammattitaudit yksistään oikea mittari arvioimaan työterveyshuollon tarpeellisuutta.

Ammattitaudit muodostavat työhön liittyvistä sairauksista vain muutaman prosentin. Valtaosa on sairauksia, jotka liittyvät työhön tai joita työ pahentaa, mutta suoraviivaista syy-yhteyttä työhön ei ole. Työterveyspsykologien määrää tuijotettaessa unohtuu, että työterveyshuolto on moniammatillista yhteistyötä, jossa moni asia ratkeaa jo ammattitaitoisen työterveyshoitajan vastaanotolla.

Minna Pihlajamäki

työterveyshuollon erikoislääkäri

Satu Soini

ylilääkäri, Työterveyslaitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide