Pohjoinen on portti länteen

Aluepoliittinen näkökulma täytyy nähdä myös osana turvallisuuspolitiikkaa, kuten Norjassa ja Ruotsissa on tehty jo vuosikymmeniä.

18.5. 2:00

Suomalaisessa mytologiassa pohjoinen on aina ollut ilmansuunnista pahin. Kuviteltiin, että pohjoisesta tulevat kylmyys, taudit ja vitsaukset. Kansalliseepoksessa Pohjola on Kalevalan vihollinen.

Raflaava aloitus– eihän tämä näin ole. Pohjola on Suomen Sampo, tärkeä osa kokonaisuutta, joka tuottaa hyvinvointia ja elinvoimaa koko Suomeen.

Toukokuun alussa pohjoisen Suomen kaupungit, maakuntaliitot ja kauppakamarit julkaisivat keskustelunavauksen: ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen Sampo ja portti länteen”. Se on monipuolinen arvio pohjoisen tulevaisuudesta.

Ilmastonmuutos haastaa etenkin energiajärjestelmämme. Korona-aika on lisännyt etätyötä, maassa muuttoa ja luontomatkailua kotimaassa. Venäjän hyökkäyssota on tuonut keskusteluun turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeet. Näissä kaikissa kokonaisuuksissa pohjoisen merkitys korostuu.

Tuleva Suomen ja Ruotsin liittoutuminen Naton kanssa muuttaa Pohjolaa. Tilanne tuo vakautta ja yhtenäisyyttä. Erityisesti tarve yhteyksien parantamiselle lisääntyy. Tämä tarkoittaa fyysisiä yhteyksiä, kuten teitä ja rautateitä, mutta myös tietoliikennettä ja poikittaisia lentoyhteyksiä. Oulusta pääsee nyt nopeammin ja halvemmalla esimerkiksi Pariisiin kuin Pohjois-Norjan Tromssaan.

Jos liikenne Itämerellä estyy tai vaikeutuu, on pohjoinen yhteys tällöin käytännössä ainut väylä maailmalle. Varautuminen vaatii sujuvia yhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan, aina Atlantille saakka, mutta myös Suomessa kapasiteetiltaan riittäviä ja toimivia yhteyksiä pohjoiseen. Nyt näin ei ole. Energiahuollon kannalta Pohjois-Norjassa on muun muassa huomattavia kaasuvarantoja ja nesteytetyn maakaasun tuotantoa.

Pohjoisen jätti-investoinnit tarvitsevat työvoimaa.

Lapin kauppakamarin julkaiseman selvityksen mukaan Pohjois-Euroopan investointipotentiaali yltää 178 miljardiin euroon. Iso osa investoinneista liittyy puhtaaseen energiaan, hiilivapaaseen teräkseen ja muuhun vihreään teollisuuteen sekä liikenneyhteyksiin ja matkailuun.

Pohjoisen jätti-investoinnit tarvitsevat työvoimaa. Työvoiman saatavuuden lisäämiseksi tulee käynnistää yhteinen rekrytointi- ja markkinointiohjelma Ruotsin ja Norjan kanssa. Itse asiassa lähes kaikki pohjoiseen liittyvät asiat ovat pohjoismaisia. Energia liikkuu jo nyt maiden välillä, ja investointeja suunnitellaan rajat ylittävästi. Voisivatko nyt myös puolustus ja huoltovarmuus olla perusteluina uudenlaiselle, strategiselle rajat ylittävälle yhteistyölle Ruotsin ja Norjan kanssa?

Valtioiden välillä tulisi suunnata yhteisiä investointeja kohteisiin, jotka lisäävät koko pohjoisen turvallisuutta. Toimiva logistiikka mahdollistaa vaihtoehtoiset huoltoreitit sekä tarvittaessa edistää sotilaallisen kaluston liikuttamista pohjoisessa. Tämä on koko Suomen etu.

Aluepoliittinen näkökulma täytyy nähdä myös osana turvallisuuspolitiikkaa, kuten Norjassa ja Ruotsissa on tehty jo vuosikymmeniä. Pidetään portti auki länteen.

Päivi Laajala

Oulun kaupunginjohtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide