Väestöryhmien hyvinvoinnin erot näkyvät suunterveydessä

Ennaltaehkäisevän toiminnan avulla voidaan hillitä jatkuvasti kasvavia korjaavan hoidon kustannuksia.

Koronapandemia on kasvattanut hoitovelkaa myös hammashuollossa.

20.5. 2:00

Suomalaisten hyvinvointi on keskimäärin kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta väestöryhmien väliset hyvinvoinnin erot eivät ole kaventuneet. Tämä näkyy myös suunterveydessä.

Pitkäjänteinen terveyden edistämistyö, jonka lähtökohtana on varhainen ongelmiin puuttuminen, on osoittautunut vaikuttavaksi ja sillä on saatu hyviä tuloksia. Terveyserojen kaventaminen pelkästään terveydenhuollon keinoin on kuitenkin vaikeaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan avulla voidaan silti hillitä jatkuvasti kasvavia korjaavan hoidon kustannuksia. Perusterveydenhuollon palveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja seniorineuvoloissa, ennaltaehkäisevällä työllä voidaan tehokkaasti edistää eri ikäisen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä vaikuttaa kansantautien riskitekijöihin.

Edellytykset suunterveyden ylläpitämiselle luodaan lapsuudessa. Terveystottumukset siirtyvät vanhemmilta lapsille. Siksi on tärkeää, että odottavien vanhempien hampaat hoidetaan kuntoon jo ennen lapsen syntymää. Hoitoon tulee sisältyä myös hampaiden omahoidon ohjaus. Syntyvän lapsen hampaita tulee ryhtyä harjaamaan ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa. Näin tapahtuu todennäköisimmin, jos vanhemmat harjaavat omia hampaitaan suositusten mukaisesti. Vanhempien hyvä esimerkki edesauttaa harjaustottumuksen vakiintumista, kun lapsi alkaa harjata hampaitaan omatoimisesti.

Hoidon ja tuen tarve on kasvanut, mutta palveluita ei ole riittävästi saatavilla.

Pitkällisen koronaviruspandemian vuoksi palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt niin neuvoloihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuin suun terveydenhuoltoonkin. Hoidon ja tuen tarve on kasvanut, mutta palveluita ei ole riittävästi saatavilla vielä pitkään aikaan.

Terveydenhuollon palveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden tuottamiksi vaatii uudenlaista johtamista, monialaista yhteistyötä ja palveluiden kehittämistä, liikkuvat ja sähköiset palvelut mukaan lukien. Lisäksi tarvitaan osaavaa, sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä. Ennaltaehkäisevien palveluiden tulee olla kunnossa ja niissä tulee olla riittävät voimavarat, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan laadukkaita ja heidän tarpeitaan vastaavia palveluita.

Sote-uudistuksen tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon painotuksen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan, jonka tulee olla vaikuttavaa. Yksilöllisen suunterveyteen liittyvän ohjauksen vaikuttavuus merkitsee sitä, että asiakkaan omahoito kohenee ja hampaiden reikiintymisen ja parodontiitin riski pienenee.

Tuekseen yksilöllinen ohjaus tarvitsee hyvin organisoitua väestötasoista terveyden edistämistoimintaa, jonka tavoitteena on elinympäristön terveellisyys sekä koko väestön riittävä terveysosaaminen ja siihen liittyvä pystyvyyden tunne. Hyvinvointialueiden ja kuntien asiana on järjestää tällaista toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Tiina Mäenpää

puheenjohtaja

Suomen terveydenhoitajaliitto

Henna Virtomaa

toiminnanjohtaja

Suomen hammaslääkäriliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide